Maaseudun luonnosta digipaastoa ja virtuaalisia iloja

Pokémon Go -peliä on kiitelty siitä, että se on kammennut nuoria liikkumaan kaupunkipuistoihin ja kaduille. Harvaan asutulta maaseudulta virtuaalisia Pokemon-hahmoja ei löydy jahdattavaksi. Digitalisoitujen virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tarjoamia mahdollisuuksia kannattaa silti miettiä myös maaseudun näkökulmasta.

Geokätköily on toinen esimerkki viime vuosina suosituksi nousseesta pelistä. Geokätköilyn harrastajat etsivät kännykän karttaohjelman ja siihen liitettyjen vihjeiden avulla fyysisiä kätköjä, jotka toiset pelaajat ovat piilottaneet. Geokätköjä piilee paljon myös maaseudulla ja luontokohteissa. Geokätköt ovatkin hyvä esimerkki digitaalisesta pelistä, joka osaltaan lisää maaseudun vetovoimaa vapaa-ajan viettopaikkana.

Digitalisaatio etenee maaseudullakin

Pokemonit ja geokätköt kertovat digitalisaation etenemisestä. Virtuaalista ja fyysistä todellisuutta eri tavoin yhdistävät hupi- ja hyötysovellukset tulevat lähitulevaisuudessa yhä tiiviimmäksi osaksi yhä useampien ihmisten työtä, harrastuksia, lomailua ja vapaa-ajan viettoa.

Pokemonit ja geokätköt kertovat digitalisaation etenemisestä.

Jo nyt on olemassa monia erilaisia maaseudun luontoon liittyviä suurelle yleisölle suunnattuja digitaalisia sovelluksia. Esimerkiksi LuontoPortin mobiilisovelluksilla voidaan tunnistaa luonnonvaraisia kukkakasveja, lintuja, perhosia ja kaloja. Järvi- ja meriwikiin kuka tahansa voi tallettaa havaintojaan mökkijärven tilasta tai tarkastella tietoja vaikkapa sinilevätilanteesta.

Maaseutu digipaaston mahdollistajana

Digitalisaation edetessä syntyy myös tarpeita digipaastolle ja lomailulle langattoman viestinnän ulottumattomissa. Digipaaston lisääntyvä tarve näkyy esimerkiksi Iloa luonnosta -kampanjassa (http://www.iloaluonnosta.fi/iloa_luonnosta/luontoreseptit) keräämistämme luontoresepteistä. Olemme kysyneet kansalaisilta luontoreseptejä eli kuvauksia siitä, missä ja milloin luonnosta saadaan erityisen mukavia elämyksiä.

Vastauksissa painottuvat konkreettiset kokemukset, hiljaisuus ja luonnonäänet, auringon lämpö ja yön hämärän hetket, syksyn tuoksut ja kouriintuntuva kosketus luontoon. Kansalaisilta tähän mennessä saatujen reseptien perusteella luonnosta haetaan ennen muuta omaa aikaa ja vastapainoa hektiselle elämänrytmille. Parhaat luontokokemukset syntyvät usein yksin nauttien tai pienissä uskottujen ystävien seurueissa.

Erakoiden iloista some-riemuihin

Maaseudun luontokokemuksissa ei kuitenkaan ole kyse pelkistä erakoiden iloista. Saamistamme luontoresepteistä välittyy myös halu jakaa kokemuksia ja koettua iloa muille. Vaikka luontoon mennään pitämään pientä digipaastoa, parhaat hetket halutaan usein tallentaa digitaalisesti ja jakaa sosiaalisen median kautta.

Sosiaalisen median luontoaiheiset päivitykset ovatkin yksi osoitus digitalisaation hyödyistä. Niiden avulla niin kaukaisten erämaiden kuin ihan tavallisen maaseudun lähiluonnon arvo nousee näkyvästi esiin.

Digitalisaation antamia monia mahdollisuuksia maaseudun luonnosta nauttimiseen on syytä pitää esillä ja kehittää aktiivisesti – aivan samoin kuin maaseudun mahdollisuuksia digipaaston paikkana. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että useimmiten digisovelluksia kehitetään kaupunkien ja urbaanin elämän näkökulmasta.

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Hän osallistuu MANEn ekosysteemipalvelut-verkoston toimintaan ja Iloa luonnosta -kampanjaan.