Mennään maailmalle suomalaisella elämäntavalla!

Aktiivisuus tuo hyötyä

Toimenpiteiden myötä mikroyritykset solmivat uusia kumppanuuksia, kävivät tutustumismatkoilla, ristiinarvioivat toistensa palvelupolkuja, jakoivat vinkkejä, osallistuivat kansainvälisille matkailumessuille (ITB Berlin) ja tapasivat kansainvälisiä matkanjärjestäjiä, syvensivät keskieurooppalaisten asiakkaiden ja eri myyntikanavien tuntemustaan, työstivät aitoon suomalaiseen elämäntapaan nojaavia tuoteaihioita, näyttivät parasta vieraanvaraisuuttaan keskieurooppalaisille matkanjärjestäjävieraille sekä tarjosivat kuvausmiljöön suomalaista elämäntapaa valottaville markkinointivideoille.

Luonnollisesti kaikki ei aina mennyt, kuten oli suunniteltu, mutta kuuntelimme toisiamme ja otimme opiksemme yhteisen kehitysmatkan aikana. Se, että hankkeeseen osallistuva yritys saa hankesuunnitelman mukaisista toimenpiteistä hyötyä, vaatii yritykseltä omaa aktiivisuutta.

Puhelinhaastatteluin toteutettu loppupalautekysely osoitti, että vaikka yrittäjien aktiivisuus oli luonnollisesti vaihtelevaa, niin mukana olleista 25 yrityksestä 23 hyödynsi joko aktiivisesti tai vähintään kohtalaisesti eri toimenpiteiden myötä tulleita oppeja sekä materiaaleja. Erityisesti kotimaassa ja ulkomaille tehdyt benchmarking –matkat koettiin hyödylliseksi ja ideat otettiin jopa saman tien käyttöön oman yrityksen osalta. Myös valmius palvella kansainvälisiä asiakkaita tuli paremmaksi. Lisäksi aktiivisimmat yritykset saivat kansainvälisiä matkanjärjestäjiä kiinnostumaan tarjonnasta tai jopa pääsivät suoraan heidän tarjontaansa. Muutamat aktiiviset yritykset pystyivät kertomaan jo myyntituloksia tai uskoivat, että kesäsesongissa kehityspanostukset näkyvät jo viivan alla.

Kokemuksista koottu opas kilpailukyvyn ja elämyksellisyyden kasvattamiseksi

Teimme kokemuksistamme myös julkaisun, jotta muutkin matkailuyritykset ja alan toimijat voivat hyötyä. Siihen on koottu hyviä käytänteitä valottavia yrityshaastatteluja sekä tietoperustaa antamaan lisänäkökulmaa suomalaiseen elämäntapaan nojaavan matkailutarjonnan kehittämiseen.

Julkaisun toinen osio tiivistää hankkeen toimenpiteitä ja ajankohtaisia koulutusteemoja esimerkiksi siitä, miten kotisivuja, online-varaamista tai matkanjärjestäjäyhteyksiä voisi kehittää ja mitä toimia uusia matkapalveluyhdistelmiä ja niiden tarjoajia koskeva lainsääntö vaatii yritykseltä. Linkki julkaisuun: Maaseutumatkailun tietoreppu – Opas kilpailukyvyn ja elämyksellisyyden kasvattamiseksi.

Ulkomaalaisten on usein vaikeaa kuvitella, millaisia matkailupalveluita Suomessa on tarjolla ja mikä on tyypillistä suomalaista vapaa-ajanviettoa. Hankkeessa tuotettiinkin lyhyitä videoita muun muassa saunomisesta, jokamiehen oikeuksista sekä luontoaktiviteeteista herättämään potentiaalisten matkailijoiden kiinnostusta. Yritykset voivat vapaasti hyödyntää hankkeen aikana tehtyjä videoita ulkomaanmarkkinointitoimissaan.

Kaksivuotinen SuoMa -hanke päättyi 31.3.18. Hankkeen toteutti JAMK ja Turun AMK yhteistyössä 13 keskisuomalaisen ja 12 varsinaissuomalaisen yrityksen kanssa. Hankkeen rahoitus tuli Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lisätietoja kirjoittajalta tai Telle Tuomiselta Turun ammattikorkeakoulusta, telle.tuominen@turkuamk.fi