Paikkariippumaton työ nähdään mahdollisuutena vahvistaa alueiden elinvoimaa

Maaseutupolitiikan neuvoston Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla (TUUMA) -verkosto kokosi tietoa siitä, miten paikkariippumattoman työ ja etätyö on otettu huomioon alueiden kehittämissuunnitelmissa eri hallinnontasoilla. Tiedon avulla pyritään luomaan tilannekuvaa siitä, miten paikkariippumattoman työn mahdollisuudet nähdään osana alueiden elinvoimaa ja millaisia tavoitteita sille on asetettu paikallisesti ja alueellisesti.

Kysely lähettiin noin 150 vastaanottajalle Manner-Suomessa marraskuussa 2022. Jakelulistalla olivat maakunnanliitot, Leader-ryhmät, kuntia, seudullisia kehittämisyhtiöitä sekä oppilaitoksia ja koulutusorganisaatiota, joista oli tiedossa etätyön kehittämishankkeita. Kyselyyn vastasi 65 tahoa. (Leader-ryhmä 18 kpl, Kunta 23 kpl, seudullinen kehitysyhtiö 11 kpl, maakunnan liitto 8 kpl, oppilaitos 5 kpl). Jokaisesta maakunnasta saatiin vastauksia. Halutessaan vastaajat linkittivät vastauksiin linkit ohjelmiin tai linjauksiin joissa etätyö oli otettu huomioon. Lisäksi jokaisen maakuntaliiton maakuntaohjelmasta etsittiin etätyötä koskevat kirjaukset.

Tietoa hyödynnetään kansallisessa maaseutupolitiikassa ja paikkariippumattoman työn rakenteiden kehittämisessä. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 yhtenä tavoitteena on vauhdittaa kansallisen strategiatyön käynnistymistä paikkariippumattomalle työlle ja koota teeman asiantuntemusta ja maaseudun toimijoita yhteen.

Paikkariippumattomalla työllä tarkoitetaan tässä työtä, jota tehdään muualla kuin työnantajan omissa tiloissa tai työnantajan osoittamassa työkohteessa. Työ on usein tietotyötä. Paikkariippumaton työ on etätyötä, hybridityötä ja sitä voidaan tehdä kotoa, etätyötilasta tai vaikkapa loma-asunnolta käsin.

Strategiamerkintöjä

Etätyön edistäminen ja sen mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat osa tulevia kehittämistoimia. 25 vastaajaa on kirjannut etätyön edistämisen strategiaansa ja 20 on aikeissa kirjata ne. Erillinen tarkastelu kaikkiin maakuntaohjelmiin paljasti, että kaikki maakunnat ovat ottaneet maakuntaohjelmaansa paikkariippumattoman työn huomioon tavalla tai toisella. Toisilla maakunnilla kirjaukset liittyivät enemmän monipaikkaisuuteen ja toisilla digitalisaatioon. Mielenkiintoista oli huomata, että useampi maakunta haluaisi olla etätyön mallimaakunta. Titteliä tavoittelevat ainakin Kainuu, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi.

Etätyö ja paikkariippumattomuus liittyvät monipaikkaisuuden ja digitalisaation lisäksi seuraaviin asioihin tarkastelluissa strategioissa: työvoiman saatavuus ja rekrytointi, globaali työn murros, etäopiskelu, laajakaista ja tietoliikenneyhteydet, hiilidioksidipäästöjen vähentämien, uusien asukkaiden hankinta, alueen ostovoiman ylläpito, sujuva arki, matkailu, etätyötilat, teknologian ja uusien liiketoimintamallien hyödyntäminen, työn johtaminen sekä yhdyskuntasuunnittelu.

Etätyön edistäminen ei ole vain teknisten asioiden parantamista. Tämä näkyy myös strategioissa. Kyse on myös totuttujen toimintamallien muutoksesta. Muutamat toimijat huomioivat myös paikkariippumattoman työn mukanaan tuomat negatiiviset vaikutukset: yhdyskuntarakenteen hajautuminen, julkisen liikenteen suunnittelun vaikeuden ja jos matkailu lisää vain etätyölomalaisten määrää eikä tulomuuttoa, se ei ole hyvä kehityssuunta.

Tahtotila etätyön kehittämiselle

Kyllä sitä on. Suurin osa näkee, että paikkariippumattomalla työllä ja etätyöllä on vaikutusta alueiden elinvoimaan. Vastaajista vain muutama oli sitä mieltä, että sillä ei ole ollenkaan tai vain vähäisiä vaikutuksia.

Avoimissa vastauksissa täsmennettiin usein, että paikkariippumaton työ on nimenomaan mahdollisuus, joka tulisi hyödyntää, ei ratkaisu. Mahdollisuuksien hyödyntämisessä on paikallisilla toimijoilla erityinen rooli. Paikallisesti tulisi sopia roolit kehitystyöhön, kuka fasilitoi, kuka huolehtii tarvittavasta infrasta ja kuka vie toiminnan käytäntöön. Valtion rooli on kannustaa paikallisia toimijoita tähän. Kehittämistoimien tulisi olla hyvin käytännönläheisiä, jotta yritykset ja etätyöntekijät voivat ottaa ne käyttöönsä. Jotta etätyön mahdollisuudet voidaan hyödyntää paikallisesti, tulee Suomessa olla toimivat etätyömarkkinat. Tähän tarvitaan kaikki alueet ja yritykset mukaan.

Kysymykseen, miten paikkariippumattoman työn mahdollisuudet tulisi hyödyntää, tuli vastauksiin enemmän hajontaa. 

Tämän kysymyksen johtopäätöksenä voi esittää, että jokaisella tasolla tarvitaan toimia. Paikkariippumattomalle työlle tulee asettaa kansallisia yhteisiä tavoitteita ja ohjausta. Paikallistasolle tulee keskustella mikä rooli kuntien elinvoimapolitiikalla on paikkariippumattoman työn edistämisessä, mutta ei jättää sitä vain kuntien vastuulle. Työnantajien tulee vahvistaa osaamistaan etä- ja hybridityöstä ja koulutusorganisaatioiden tulee tarjota siihen sopivaa koulutusta. Asian kehittämistä ei selvästi haluta jättää vain työmarkkinoiden vastuulle, vaikka niilläkin on suuri merkitys etätyön mahdollistamisessa. Avoimissa vastauksissa tuodaan esille, että ilman työmarkkinoiden omaa kiinnostusta asiaa ei kannata edistää.

Mahdollisuudesta voimavaraksi

Avoimissa vastauksissa tulee selvästi esille, että paikkariippumattoman työn kehittäminen on mahdollisuus, joka tulisi hyödyntää. Kehittämiskohteita asiassa on teknisiä, osaamiseen, arvoihin ja toimintatapoihin liittyviä asioita. Monissa vastauksissa tuotiin esille nimenomaan tietoliikenneyhteyksien parantaminen, vähemmän pohdiskeltiin toimintatapojen muutoksiin liittyviä asioita. Tilanne näyttää sellaiselta, että ylätason strategioissa on tunnistettu hyvin paikkariippumattoman työn mukanaan tuomat mahdollisuudet paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittämiselle, mutta toiminta hakee vielä muotoaan osana paikallista elinvoimatyötä. Ideat ja paikalliset kokeilut ovat vasta päässeet alkuun.

Paikkariippumattomaan työhön linkittyvät kehittämiskohteet:

• Monipaikkaisuuden hyödyntäminen
• Kaksoiskuntalaisuuden käyttöönottaminen
• Paremmat ja luotettavammat tietoliikenneyhteydet
• Etäjohtaminen ja etätyöskentelyosaaminen
• Etätyön työsopimus- ja vakuutusasiat
• Paikkariippumattoman rekrytoinnin käyttöön ottaminen (osaajapulan ratkaiseminen ja toimivat etätyömarkkinat)
• Hyvät esimerkit niin työnantajista, etätyöntekijöistä kuin etätyötiloista
• Kannustimet kokeiluihin
• Arvojen ja toimintatapojen muutos
• Selkeyttä rooleihin – kenen vastuulla on edistää asiaa
• Etätyöntekijöiden yhteisöllisyyden ja työhyvinvoinnista huolehtiminen
• Paikkariippumattoman työn eri muotojen etsiminen (ei voi koskea pelkästään asiantuntijatyötä)
• Paikallisten ratkaisujen hakeminen etätyöpisteen perustamiselle
• Etätyönkehittämisen tulee hyödyttää yrityksiä ja etätyötilan käyttäminen yrityshautomona
• Alueellisen eheyden turvaaminen (etätyö ja monipaikkaisuus voi rikkoa tätä)
• Yhteistyö yli kuntarajojen

Voimavarat käyttöön

Etätyö voi olla osa elinvoimaista paikallistaloutta, mutta yksi yksittäinen maakunta tai seutukunta ei pysty yksin muuttamaan työn tekemisen ja teettämisen tapoja paikkariippumattomiksi. Etätyön ja paikallisen elinvoiman rakentamiseen tarvitaan mukaan kaikki suomalaiset kunnat ja työnantajat sekä rohkeutta hyödyntää yhteistyötä maailmanlaajuisesti.

Alueellisessa kehittämisessä etätyön ja paikkariippumattomuuden maaseutunäkökulma ansaitsee vielä oman tarkastelunsa. MDI:n Monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden vaikutukset maaseudun tietotalouteen (MATTI) -hankkeen suosituksissa todetaan, että maaseutua ei tule nähdä vain asiantuntijoiden lomanviettopaikkana, vaan on huomioitava maaseudulle erityinen tietotyö. Tämä liittyy erityisesti alkutuotantoon, kiertotalouteen ja energia-alaan. Teknologian kehittäminen mahdollistaa paikkariippumattoman työn myös näillä aloilla. Tämä edellyttää alan koulutukselta uusia näkökulmia, mutta myös resursseja investoida uusimpaan teknologiaan.

Maaseudulla etätyön infrastruktuurin rakentuminen ei tapahdu markkinalähtöisesti. Nopeat tietoliikenneyhteydet ja etätyöpisteet tarvitsevat tavalla tai toisella julkista tukea. Etätyöpisteet ja yhteisölliset työtilat, jotka kaupungissa toimivat yrityksinä, voisivat maaseudulla olla kunnan tai kyläyhdistyksen ylläpitämä palvelu, osa elinvoimatyötä ja yrityspalveluja.

Työvoiman saatavuus ja liikkuvuus näyttelevät suurta roolia alueiden taloudellisessa kehityksessä. Paikkariippumattoman työn mahdollisuuksien parantaminen parantaa myös alueiden taloudellista muutosjoustavuutta. Alueiden mahdollisuudet vaikuttaa työn ja talouden reunaehtoihin ovat kuitenkin rajalliset, toisaalta tarve toimintaympäristön kehittämiselle on yhteinen. Irlannissa on vuonna 2021 julkaistu kansallinen etätyöstrategia, joka asettaa tavoitteet paikkariippumattoman työn toimintaympäristön, infrastruktuurin ja ohjauksen kehittämiselle. Samantyyppinen monialainen, julkisen ja yksityisen, alueellisen ja kansallisen näkökulman yhdistävä strategia ja siihen perustuva kehittämistyö veisi eteenpäin paikkariippumattomuutta myös meillä. Tavoitteena voisi olla paikkariippumattoman työn ekosysteemi, joka yhteensovittaa lainsäädännön, verotuksen, laajakaistarakentamisen, työnantajien osaamisen kehittämisen, työntekijää tukevat yhteisölliset työtilat ja muut etätyötä tukevat palvelut. Tämä edellyttää kansallista, monialaisten koordinaatiota. Alueilla on tahtoa kehittämiseen, tietoa on olemassa, mutta tiedon ja tahdon yhdistämiseksi tarvitaan toimia.

Kehittämisresursseiltaan Suomessa on olemassa edellytykset toimivan etätyön ekosysteemin rakentamiseen. Onnistumisessa on kyse siitä, osataanko tehdä vaikuttavia tekoja, miten työmarkkinat itse jatkavat etätyön ja paikkariippumattoman työn kehittämistä ja millaista on kansallinen poliittinen ohjaus.