Uusien ratkaisujen alihyödynnetty alusta

Kaupunkitaloustiede ja empiria ovat osoittaneet, että tietointensiivinen työ vaatii inhimillisen pääoman kasautumista ja enemmänkin kiihdyttää kuin vähentää väestön keskittymistä. Tähän kehitykseen ovat vastanneet kaupungit, joissa työntekijöille riittää mahdollisuuksia alalla kuin alalla ja joissa yritykset ja muut toimijat saavat hyötyä toisistaan vaihtaessaan tietoa keskenään.

Tulevaisuus ratkaistaan kuitenkin maaseudulla

Kaupungistumisesta huolimatta on fakta, että Suomesta 95 prosenttia on maaseutua. Samoin on fakta, että 68 prosenttia Suomen tavaraviennin rahallisesta arvosta pohjautuu maaseudulta saataviin raaka-aineisiin ja tuotantohyödykkeisiin. Jo nämä mittasuhteet kertovat, että maaseudulla on paljon annettavaa Suomen tulevaisuuden kasvun kehitykselle. Ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen kaltaiset megatrendit vaativat täysin uudenlaista ajattelua ja ratkaisuja, joista monet löytyvät ruoka-, vesi ja energiasektoreilta, siis biotaloudesta.

Näitä ratkaisuja yhdistää globaali vaikuttavuus ja se, että ratkaisun lähde on maaseudulla. Tästä huolimatta alue- ja yhteiskunnallisen kehityksen ympärillä käytävä keskustelu pyörii usein suurimpien kaupunkien kasvussa ja niissä tehtävän (tieto)työn, logistiikan ja kaupan uudistumisessa ja tehostumisessa. Näkökulma on ymmärrettävä kehityksen skaalaa tarkasteltaessa: suuri osa (isoista) hankkeista ja pääomasta on kaupunkialueilla, joihin huomio täten myös kiinnittyy. Tämän pöhinän alle jää kuitenkin suuria maaseutualueisiin liittyviä mahdollisuuksia.

Sijanti, sijainti, sijainti – vai sittenkin sisältö?

Osaamisen keskittymisen kanssa samaan aikaan kehittyvät tietoliikenneyhteydet, digitalisaatio ja parantuva logistiikka vähentävät erityisesti korkean jalostusasteen tuotteita tuottavien yritysten sijainnin merkitystä. Tärkeintä on saada osaava työvoima pysymään alueella ja luoda heille koulutusmahdollisuuksia. Tämän on huomannut myös Rovaniemellä toimiva Roadscanners oy, joka on kehittänyt useita tie- ja liikennealan innovaatioita.

Uusimmassa Tie- ja liikenne –lehden numerossa yrityksen toimitusjohtaja Timo Saarenketo toteaa seuraavasti: ”Henkilöresurssit ovat t&k-orientoituneen yrityksen menestyksen avainasia eikä se, missä yritys sijaitsee. Roadscanners Rovaniemellä ja Tampereella koetaan kansainvälisissä tutkijapiireissä halutuksi työpaikaksi ja yhtiön työntekijöillä on ollut yli 10 maan passit. Kehittämistä, kehittymistä ja innovaatioita voi tapahtua missä tahansa, jossa asialle omistautuneet erilaiset ihmiset voivat olla tiiviissä vuorovaikutuksessa.”

Näin eteemme aukeaa kuva, jossa uudet ratkaisut vaativat inhimillisen pääoman keskittymistä mutta eivät muutoin ole paikkasidonnaisia. Samalla moni ala on kiinteästi yhteydessä maaseutuun ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Erikoistuneen osaamisen keskittymiksi kehittyvien kaupunkien ja maaseudun yhteistyöllä pystymme hyötymään eri alueiden vahvuuksista, kehittämään koko maata tasapainoisesti ja luomaan uusia ratkaisuja, joilla on maailmanluokan merkitystä.

Mikko Airikkala

Kirjoittaja toimii harjoittelijana maa- ja metsätalousministeriön maaseudun kehittämisyksikössä.