Koulutustarjonnan kasvavat erot vaikuttavat alueiden elinvoimaisuuden kehittymiseen

Uutiset

Ammatillisen koulutuksen järjestäminen on kohdannut 2000-luvulla muutoksia, joita ovat olleet esimerkiksi vähenevä rahoitus ja koulutuksen keskittyminen suurempiin yksiköihin. Jatkuessaan kehityssuunta voi syventää alueellisia eroja maakuntien sisällä ja eri maakuntien välillä. Kansalliset ja alueelliset koulutuspoliittiset päätökset heijastuvat voimakkaasti myös maaseudun koulutusmahdollisuuksiin ja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Osana Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkoston (OTE-verkosto) toimintaa kootussa Ammatillisen koulutuksen tila ja tulevaisuus maaseutualueilla -raportissa (lue täältä) tarkasteltiin kolmen esimerkkimaakunnan eli Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Karjalan kautta maaseudun ammatillisen koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta.

Opiskelupaikkakunta ja etäisyydet vaikuttavat nuorten ratkaisuihin

Ammatillisten oppilaitosten alueellisen vaikuttavuuden arvioitiin olevan merkittävä paikallisen elinvoimaisuuden kannalta. Yhteinen huoli tarkastelluissa maakunnissa oli se, millä tavalla alueen työvoimatarpeita täyttävään ammatilliseen koulutukseen saadaan riittävästi uusia opiskelijoita, kun ikäluokat pienenevät. Resursseja olikin ryhdytty käyttämään oppilaitosten ja koulutusalojen markkinointiin myös oman alueen ulkopuolelle.

Maakuntien oppilaitoksissa toivotaan, että paikkakunnalle opiskelemaan tulleet nuoret jäisivät sinne asumaan myös opintojen jälkeen. Tämän takia pidettiin ongelmallisena koulutuksen keskittymistä maakuntakeskuksiin, joissa koulutustarjonta yleensä on monipuolisinta. Toisaalta joillakin kynnys koulutuksen hankkimiseen saattaa nousta etäisyyksien pidentyessä ja valinnanmahdollisuuksien kaventuessa. Jatkuessaan nämä kehityssuunnat paitsi heikentävät osaavan työvoiman saatavuutta maaseudulla myös voivat syventää alueellisia eroja maakuntien sisällä ja eri maakuntien välillä.

Koulutusratkaisuilla vaikutetaan yritysten ja alueiden elinvoimaisuuteen

Koulutuspalvelujen saatavuutta ja toteutustapoja tulee tarkastella myös maaseudun ja eri alueiden elinkeinojen näkökulmasta. Tämän vuoksi tarkastelussa mukana olleissa ammatillisissa oppilaitoksissa tehtiin yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Lisäksi nähtiin, että ammatillisen koulutuksen reformissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että oppimisympäristöt ovat riittävän laadukkaita ja että riittävän ammattitaidon kehittyminen voidaan varmistaa.

Koulutusratkaisuissa on muutoshaasteiden keskelläkin onnistuttava vastaamaan maaseudun monipuolistuvien elinkeinojen osaamis- ja työvoimatarpeisiin. Osassa maakuntien pk-yrityksistä on työvoimapula, joten ammattitaitoisen työvoiman saaminen on merkityksellistä koko alueen tulevaisuuden kannalta. Heikko työvoiman saaminen vähentää yritysten halukkuutta sijoittaa ja kehittää toimintaansa alueella ja vähentää näin koko alueen elinvoimaisuutta.

Lisätietoja:

Marja Enbuska, tutkimusavustaja, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, marja.enbuska@helsinki.fi

Juha Rutanen, erityisasiantuntija, Osaaminen ja työllisyys -verkosto, juha.rutanen@helsinki.fi

Raportin tiedot:

Enbuska, Marja: Ammatillisen koulutuksen tila ja tulevaisuus maaseutualueilla. 2018. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 176.

Linkki julkaisuun:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/233546/Raportteja176.pdf?sequence=1

  • Rutanen, Juha

    Erityisasiantuntija, Osaaminen ja työllisyys -verkosto (OTE) / Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

    Phone number: +358 (0)40 573 7568

    Luontoyrittäjyys, Green Care, luonnontuoteala ja luonnonvarat.