Luontomatkailun kestävä kehittäminen vaatii monen näkökulman huomioimista

Strategiassa korostetaan, että kestävyys ja vastuullisuus ovat kasvun perusedellytyksiä. Kestävä kasvu tässä yhteydessä sisältää ympäristönäkökulmien lisäksi sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset näkökulmat. Kestävän matkailun kehittämistä varten esimerkiksi Visit Finland on luonut maksuttoman Sustainable Travel Finland -ohjelman ja siitä saavutettavan merkin. Ohjelmaan voivat hakea Suomessa sijaitsevat matkailuyritykset ja matkailualueet.

Uudessa matkailustrategiassa esiin nostetaan myös teemapohjainen matkailupalvelujen kehittäminen. Luontomatkailu on yksi teemoista, jonka odotetaan vastaavan muun muassa kasvavaan kansainväliseen kysyntään kestävistä matkakohteista.

Repoveden kansallispuistossa kasvava ja monipuolistuva kävijämäärä tuo omat haasteensa matkailun kehittämiseen

Metsähallituksen, Mäntyharjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy:n ja Kouvola Innovation Oy:n yhteis-työhanke Luontomatkailun vauhtiratas painottuu Repoveden kansallispuiston ja Maailmanperintökohde Verlan lähialueelle. Sen tavoite on lisätä alueen yritysten valmiuksia teemapohjaisen matkailun ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioivien palvelutuotteiden kehittämiseen. Joulukuuhun 2020 asti jatkuva hanke on tehnyt kehittämistoimia niin kävijöiden kuin alueen toimijoidenkin keskuudessa.

- Hankkeessa on muun muassa verkkoviestitty kävijöille retkeilyn etiketistä, retkeilytaidoista, kaivovesien suojelusta, huussin käytöstä ja metsäpalovaroituksista, projektipäällikkö Petri Kulha kertoo.

Positiivisia tuloksia on saatu myös maastossa liikkuvasta asiakasneuvonnasta ja ohjauksesta. Kansallispuistossa se on tarkoittanut ennakoivaa ohjausta tekevien luontovalvojien lisäämistä alueilla joissa kävijämäärät ovat korkeita.

- Huomattiinpa viime kesänä muutama villi nuotiokin, jotka saatiin onneksi sammutettua. Kesä oli erityisen kuiva ja vilkas, eli toimintamallille oli todella kysyntää, Kulha toteaa.

Kenttäraporttien perusteella kesän retkeilijät suhtautuivat positiivisesti kentällä näkyvään luontovalvontaan. Tämä kannustaa jatkamaan vastaavaa toimintaa Repovedellä tulevina kesinä kunhan resurssit varmistuvat.

- Moni haaveilee ensimmäisestä matalan kynnyksen eräretkestä. Lisäksi kansainvälinen luontomatkailu ja kansallispuistojen kävijämäärät todennäköisesti kasvavat. Näin ollen myös ohjauksen tarve kasvaa, jotta virkistyskäyttö olisi kestävällä pohjalla myös tulevaisuudessa, Kulha summaa.

Alueen palveluita ja matkailun koko ketjua on myös kehitettävä

Kulhan mukaan Suomessa ei voi oikeastaan puhua vielä liikaturismista, vaikka kotimaan suosituimmissa retkikohteissa on ajoittaista ruuhkaisuutta. Se näkyy konkreettisesti muun muassa pysäköintialueiden riittämättömyytenä ja maaston kuormituksena. Kestävyyden kannalta on hankalaa myös se, että osassa kohteita keskimääräisen kävijän käynti on suhteellisen pikainen, joka jättää alueelle vain vähän taloudellista hyötyä.

- Keinoina tähän ongelmaan ovat esimerkiksi kohteen ympärivuotisuuden edistäminen ja ennakoivaan ohjaukseen panostaminen. On myös kehitettävä matkaketjuja niin, että niistä tulee varteenotettavia vaihtoehtoja yksityisautoilulle, Kulha toteaa.

Kulha iloitsee meneillään olevasta innostuksesta hakea Sustainable Travel Finland –merkkiä. Luontomatkailun vauhtiratas –hanke on omalta osaltaan käynnistänyt merkin jalkauttamisen Kymenlaaksoon ja Etelä-Savon Mäntyharjulle. Siihen liittyviin toimiin on kuulunut muun muassa kestävän luontomatkailun valmennuspäivän toteuttaminen, johon osallistui noin 40 paikallista matkailun parissa toimivaa henkilöä.

- Hyvä että Suomi, Suomen luonto ja matkailu kiinnostaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Meillä on kuitenkin vastuu pitää huolta toimintaympäristöstä missä elämme ja toimimme matkailijoiden kanssa, Kulha summaa.

Teksti: Ellinoora Havaste

Valokuva Repoveden kansallispuistosta Lapinsalmen ns. uudelta sillalta. Kuvaaja Jouni Kallio/Medialouhos. Kuvan lähteenä Visit Kouvola.