Maaseutumatkailu tarvitsee mahdollistavan toimintaympäristön ja yhteistyötä - MANE kokoontui Fiskarsin Ruukissa
Matkailu Suomessa ja maaseudulla on ennennäkemättömässä nosteessa. Myös tulevaisuuden näkymät ovat lupaavia. Suomalainen maaseutu näyttäytyy globaaleilla markkinoilla raikkaana valintana, joka tarjoaa matkailijalle muun muassa aistillisia luontoelämyksiä, hemmottelevaa puhtautta ja ainutlaatuista turvallisuutta. Kasvun pullonkaulana on maaseudun heikko saavutettavuus. Henkilöliikennepalvelut, sujuvat matkaketjut ja syöttöliikenne sekä digitaalisuus tulee nostaa keskeisiksi kehittämiskohteiksi.
Maaseutumatkailun tila ja tulevaisuudennäkymät olivat keskustelun yhtenä pääaiheena, kun Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) kokoontui keskiviikkona 6. kesäkuuta Fiskarsin Ruukissa, Raaseporissa.
Neuvosto kuuli kansanedustaja, Raaseporin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Thomas Blomqvistin tervetuliaispuheen, jossa Blomqvist korosti valokuidun ja hyvien liikenneyhteyksien merkitystä maaseudulle. Blomqvist kiitti MANEa maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittämistyöstä ja käyttöönoton edistämisestä ja totesi, että maaseutunäkökulma jää Uudellamaalla liian herkästi pääkaupunkiseudun varjoon. Blomqvist toimii itse maaseutupolitiikan IDNET-verkoston puheenjohtajana.
Kokouksen alussa kuultiin myös Fiskarsin kiinteistöjohtajan, Kari Selkälän näkemyksiä ruukinkylän menestysreseptistä: Paikallisten toimijoiden käytännön ymmärrystä terveen elinympäristön, vahvan kulttuurihistoriallisen perinnön, uusiutuvien luonnonvarojen merkityksestä paikallisena vahvuutena sekä niitä vahvuuksia hyödyntävät luovat ihmiset ja voimakas yhteisöllisyys.
- Maaseutu Fiskarsin ympärillä hyötyy Fiskarsista ja Fiskars sitä ympäröivästä maaseudusta, totesi Selkälä.
Yhteisen tekemisen merkitys korostuu maaseutumatkailussa
- Vuonna 2017 Suomessa matkaili 8,3 miljoonaa ulkomaalaista. Suurin prosentuaalinen muutos oli Lapissa (+ 22 prosenttia). Myös Järvi-Suomessa (+15 %) ja rannikko-saaristo –alueella (+ 8 prosenttia) on erittäin positiivinen vire, kertoi neuvostolle puhunut Kristiina Hietasaari Visit Finlandista.
Hietasaari nosti esille tilastoinnin puutteellisuuksia. Vain kolmasosa yöpymisistä tilastoituu ja tilastoista ei erotu esimerkiksi työmatkayöpymiset. Suurin osa yöpymisistä kertyy pääkaupunkiseudulle ja ulkomaanmatkailun vire on hyvä myös muualla Suomessa.
- Vaikka ulkomaalaisten matkailu Suomeen on kovassa kasvussa, on suomalaisten kotimaanmatkailun kasvu vaatimattomampaa, kertoi Hietasaari.
Myös neuvostolle puhunut Kimmo Aalto MTK / Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:stä totesi, että maaseutumatkailussa on vetoa. Aalto korosti maaseudun vahvuuksien, kuten aitouden ja alkuperän tuotteistamista, mihin maaseudun mikro- ja pk-yritykset tarvitsevat tukea. Tärkeää on myös alueellisten toimijoiden verkottuminen ja yrittäjien yhteistyön edistäminen.
- Maaseutumatkailun kehittämistoimenpiteet näkyvät toimijoiden näkökulmasta sirpaleisina, totesi Aalto ja peräänkuulutti laajempia yhteisiä foorumeita.
Neuvoston keskustelussa painotettiin erityisesti alueellisen yhteistyön merkitystä. Yhteistyötä tarvitaan niin yritysten, yhdistysten kuin julkisen sektorin välille, sanottiin ja todettiin, että tämä on kaikkien toimijoiden vastuulla. Yhteistyöllä voidaan edistää maaseutumatkailun vetovoimaa ja näkyvyyttä kokonaisuutena. Mahdollistava toimintaympäristö tarkoittaa myös hallinnollisesti yrittäjälle kohtuullista toimintakenttää.
Maaseutu näkyväksi uusissa maakunnissa
Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) ja siihen liittyvät maakunnalliset pilotoinnit olivat myös neuvoston agendalla. Pirkanmaalla ja Kainuussa maaseutupolitiikan käytettävissä olevista valtakunnallisista tutkimus- ja kehittämisvaroista toteutettujen pilotointien kyselyn tuloksia esiteltiin kokouksessa.
- Yksi keskeinen huolenaihe maaseudulla on, ettei maaseudun mikro- ja pk-yritykset pääse osaksi hankintajärjestelmää eivätkä tuottamaan palveluita, kertoi Pirkanmaan pilotoinnista vastaava Päivi Kujala. Tärkeää on nostaa yleistä kiinnostusta yhteisten asioiden edistämisestä, hän korosti.
Alustavat politiikkasuositukset koskevat niin tulevien maakuntien valmisteluelinten työskentelyä, hankintamekanismeja sekä viestintää. Hankkeesta tuotettavat Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset julkaistaan elokuussa ja pilotointien tuloksia esitetään syksyllä neuvoston yhdessä maaseutuverkoston kanssa järjestettävässä Maakunta näkyviin uusissa maakunnissa –kiertueella.
- Maaseutuvaikutusten arviointi tulee toteuttaa maakunnan omista lähtökohdista. Olemassa olevan tarkistuslistan pohjalta on hyvä lähteä prosessissa liikkeelle. Tärkeää itse prosessissa on maaseutualueiden asukkainen, järjestöjen ja yritysten osallistaminen mukaan arviointiin. Se avaa mahdollisuuksia uusille yhteyksille, verkostoille ja kumppanuuksille, jotka kantavat tulevaisuudessa, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri, Christell Åström korosti.
Maaseutupolitiikan neuvosto kannustaa kaikkia maakuntia huomioimaan käynnissä olevan reformin vaikutuksia maaseudun asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden näkökulmasta. MVA-menetelmä käsittää sekä työkalun (kysymyspatteristo) että osallistavan prosessin.
Kylältä maailmalle
Maaseutupolitiikan neuvosto tutustui kokousretken aikana Fiskarsissa myös Nikarin korkean tason puudesigntuotantoon sekä Ägräs Distilleryn tislaamoon. Molempien yritysten tuotanto nojaa vahvasti suomalaisen maaseudun tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä käsityöperinnön kunnioittamiseen ja kehittämiseen.
Nikarin pitkä uraauurtava työ puudesignin alalla on tuonut yritykselle maailmanlaajuista mainetta ja kunniaa. Onnistuneen sukupolvenvaihdoksen myötä yrityksen tulevaisuus näyttää yhä valoisammalta. Haasteena on löytää yrityksen tämän hetken kehittämiseen sopivaa rahoitusta. Vaarana on, että yritys putoaa eri yritysrahoitusmuotojen väliin. Ongelma on Maaseutupolitiikan neuvostolle tuttu ja sen ratkaiseminen vaatii poikkihallinnollista panostusta. Kysymys nostettiin esiin neuvoston edellisessä kokouksessa.
Nikari ja Ägräs vievät omilla aloillaan suomalaista kulttuuria suoraan maaseudulta maailmalle. Ägräs on Nikaria huomattavasti nuorempi yritys, joka on perustettu parisen vuotta sitten. Ägräsin juomat ovat jo menestyneet kansainvälisissä kilpailuissa, kiitos onnistuneen tarinallistamisen, lähiluonnon villiyrttien hyödyntämisen ja henkilökunnan oman osaamisen ja intohimon.
Fiskars Village Ruukkiyhteisölle myönnettiin alkuvuodesta Euroopan komission Culture EDEN in Finland 2017 -palkinnon. Kulttuuriperinnön vahva vaaliminen, vankka yhteisöllisyys ja laaja taiteiden kirjo on Fiskarsin Ruukin täydellinen yhdistelmä, joka toi voiton. Nämä asiat voi tuntea hyvin konkreettisella tavalla, kun tapaa ja puhuu kylän asukkaiden ja siellä toimivien yrittäjien kanssa.
Maaseutupolitiikan neuvosto kannustaa kaikkia suomalaisia tekemään matkailullisia löytöretkiä hienolle maaseudullemme. Ideoita voi hakea 100 syytä lomailla Suomessa -kampanjan sivustolta (https://100syytä.fi/lista) ja toteuttamaan niitä tämän kesän aikana.