Maaseutuvaikutusten arvioinnilla tehdään maaseutu näkyväksi päätöksenteossa, Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 2019:1
Maaseutuvaikutusten arvioinnilla tehdään näkyväksi maaseudun erityispiirteitä ja tarpeita. Sillä voidaan vahvistaa maakunnan sisäistä verkottumista ja vuoropuhelua sekä paikallisista voimavaroista lähtevää kehittämistä. Tämä osaltaan edistää muun muassa uusien kustannustehokkaiden palvelu- ja toimintamallien kokeiluja maaseudulla olemassa olevia resursseja hyödyntäen ja vahvistaen sekä tarpeisiin vastaten.
Suomen pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua ja maaseudulla asuu lähes kolmannes maamme väestöstä. Päätösten ja politiikkojen vaikutukset ovat maaseudulla usein erilaisia kuin keskuksissa johtuen pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta. Erilaisten muutosten vaikutukset näkyvät usein voimakkaimmin ja nopeimmin maaseudulla. Siksi on oleellista tarkastella, miten erilaiset päätökset vaikuttavat maaseudulla asuvien ja työskentelevien ihmisten olosuhteisiin ja sujuvaan arkeen. Maaseutuvaikutusten arviointi (vastedes MVA) on työkalu erilaisissa muutosprosesseissa hyödynnettäväksi.
Maaseutuvaikutusten arviointi työkaluna maakuntauudistuksessa -hanke oli valtakunnallinen pilottihanke, joka toteutettiin maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa vuosina 2017 ja 2018. MVA-prosessit toteutettiin ennakkoarviointina kahdessa erilaisessa maakunnassa, Kainuussa ja Pirkanmaalla.
Hankkeen tavoitteena oli varmistaa osaltaan, että maakunta- ja sote-uudistuksessa huomioidaan muutosten vaikutukset asioihin, joilla on keskeinen merkitys maaseudun tulevaisuuteen, eli maaseudun palveluihin, elinvoimaan sekä demokratiaan, niin uudistuksen valmisteluvaiheessa kuin uusien maakuntien toiminnassa. Toisena tavoitteena oli MVA-työkalun kehittäminen ja sen käyttöönoton edistäminen. Pidemmän aikavälin pyrkimyksenä on, että MVA olisi normaali käytäntö päätöksenteossa.
Valtion tulee omassa työssään huomioida maaseutuvaikutusten arviointi. On tärkeää, että valtakunnalliset maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat ja päättäjät tulevat tietoisiksi maaseudun tarpeista ja huolenaiheista. Tämä edellyttää sekä yleistä että toimialakohtaista kohdennettua viestintää paikallisen tason, aluetason ja valtakunnan tason välillä. Uudistuksissa tulee varmistaa, että maakunnilla on mahdollisuus paikkaperustaiseen kehittämiseen ja toimintamallien rakentamiseen paikallisista ja alueellisista tarpeista ja mahdollisuuksista lähtien.
Hankkeen tuloksiin perustuvat politiikkasuosituket ovat seuraavat:
- Maaseutuvaikutusten
arvioinnin tulee olla osa maakunnan tehtävänä olevien palvelujen
valmistelua, järjestämistä sekä annettujen palvelulupausten toteutumisen
arviointia. Maakuntastrategian ja palvelustrategioiden seurannassa ja
arvioinnissa tulee huomioida maaseutunäkökulma.
- Valtion
tulee omassa ohjaus- ja lainsäädäntötyössä toteuttaa ja edistää
maaseutuvaikutusten arviointia. Valtion tulee varmistaa, että
paikkaperustaisen kehittämisen mahdollisuudet on huomioitu
lainsäädännössä ja ohjauksessa. Tällöin maakunnilla on mahdollisuus
käyttää omiin olosuhteisiinsa sopivia ratkaisuja ja toimintatapoja.
- Maaseutunäkökulma
tulee kirjata läpileikkaavasti maakunnan kehittämistä ohjaaviin
asiakirjoihin. Tavoitteena tulee olla, että erilaisilla maaseutualueilla
toimivien yrittäjien, yritysten ja järjestöjen sekä asukkaiden tarpeet,
resurssit ja näkökulmat huomioidaan kaikessa heitä koskevassa
valmistelussa osana paikkaperustaista alueiden kehittämistä. Lisäksi
tulee varmistaa, että maakunnilla on riittävät resurssit maaseudun
kehittämistehtäviin. Palveluverkkojen rakentamisessa ja digitaalisten
palveluiden kehittämisessä tulee huomioida erilaisten maaseutualueiden
tarpeet ja haasteet.
- Maakunnassa tulee olla eri
sektoreiden toimijat yhteen kokoava laajaa maaseututyöryhmä, jossa ovat
edustettuina viranhaltijoiden ja päättäjien lisäksi järjestöjen ja
yksityisen sektorin toimijat. Maaseuturyhmä on asiantuntijaryhmä, jolle
poliittisen päätöksenteon kautta annetaan selkeä mandaatti ja asema
maakuntahallinnossa. Ryhmä laatii maaseutunäkökulman huomioimisesta
lausuntoja poliittiseen päätöksentekoon ja voi osaltaan toteuttaa
maaseutuvaikutusten arviointia muun muassa palveluiden saatavuuden ja
toimivuuden seurannassa. Lausuntojen antamisesta ja niiden
huomioimisesta päätöksenteossa tulee laatia selkeä ohjeistus.
- Maakunnan
tulee huolehtia demokratian toteutumisesta sekä yhteistyön ja
sosiaalisen pääoman vahvistamisesta. Maakunnan päätöksenteossa on
huolehdittava maakunnan kaikkien alueiden kehittämisestä ja niiden
potentiaalin hyödyntämisestä. Maakunnissa on edistettävä etenkin harvaan
asutun maaseudun ja reuna-alueiden asukkaiden ja yrittäjien kuulemista
maakuntavaltuustossa sekä palvelujen suunnittelussa ja niiden
toimivuuden seurannassa. Hallinnon tulee olla vuorovaikutteista ja
asukkaat tulee ottaa mukaan erilaisilla osallistamisen menetelmillä
suunnitteluprosessien alusta lähtien. Maakunnassa kehitetään ja otetaan
rohkeasti käyttöön uusia kumppanuuden ja verkostotoiminnan muotoja,
esimerkiksi kumppanuuspöytiä.
- Maakunnan toiminnasta ja
maaseutuvaikutusten arvioinnista tulee viestiä aktiivisesti,
monikanavaisesti ja vuorovaikutteisesti. Maakunnan tulee olla
maaseudulla läsnä palveluineen ja toimintoineen. Maaseutuvaikutusten
arvioinnin prosessista, sen vaiheista ja osallistumismahdollisuuksista
tulee viestiä eri kanavissa ja varmistaa, että erilaiset maaseudun
toimijat, ml. järjestöt ja yksityisen sektorin toimijat, voivat
osallistua MVA-prosessiin. Viestinnässä tulee huomioida myös eri
ikäryhmät.
- Maakunnan hankintoihin tulee luoda
mekanismi, jolla paikalliset pienyritykset pääsevät mukaan maakunnan
tarjouskilpailuihin ja sitä kautta palvelun tuottajiksi. Muun muassa
tukipalveluiden, logistiikan ja ruokahuollon järjestelyissä on vahva
liityntä maaseutuyritysten toimintaedellytyksiin. Esim. lähitorimalli,
palveluneuvojien verkosto, on yksi keino antaa jalansijaa myös kolmannen
sektorin toimijoille palveluntuottajina.
Lue koko politiikkasuositus -paperi alta (PDF).
Hankkeen loppuraportti (ml. Kainuun ja Pirkanmaan maakuntakohtaiset politiikkasuositukset) on luettavissa täältä (Kuntaliitto).
Kuva: Kainuun pilotti, Taina Väre, Kuntaliitto.
Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 2019
-
Väre, Taina
Senior Adviser, The Association of Finnish Local and Regional Authorities, Regions and Urban Development, Viable Rural Infrastructure network
Email address: forename.lastname@kuntaliitto.fiPhone number: +358 (0)9 771 2030, +358 (0)50 462 7279