Monipaikkaisten kokemuksia kuntalaisuudesta ja kunnassa asumisesta

Monipaikkainen asuminen on mökkikansana tunnetuille suomalaisille varsin tuttua. Erityisesti etä- ja hybridityö ovat mahdollistaneet entistä joustavamman asumisen kahdessa tai useammassa kunnassa, ja monipaikkaisuus on lisääntynyt voimakkaasti muutamien viime vuosien aikana.

Tämä kehitys on tuonut mukanaan uudenlaisen ilmiön, monipaikkaisen kuntalaisuuden, toteaa Katja Rinne-Koski Vaasan yliopistoon tekemässään väitöskirjassa. Monipaikkaisella kuntalaisuudella väitöskirjassa tarkoitetaan sitä, että asukkaalla on koti useammassa kuin yhdessä kunnassa. Tämä nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä kuntalaisuuden määrittymisestä ja kokemuksesta sekä kunnan ja monipaikkaisen asukkaan välisestä suhteesta, jatkaa Rinne-Koski.

Monipaikkaiset kuntalaiset näkevät asuinpaikat useiden kotien muodostamana verkostona, jossa asuinpaikat koetaan rinnakkaisina eikä niitä osata tai haluta erotella ykkös- tai kakkoskodiksi. Tämän vuoksi monipaikkainen kuntalainen ei koe itseään esimerkiksi mökkiläiseksi, koska hän kokee oikeasti asuvansa paikkakunnalla ja toivoisi aineiston mukaan myös tulevansa kohdatuksi ja nähdyksi sellaisena: yhteisön jäsenenä, jolla on oikeus toimia kunnassa varsinaisena asukkaana, ei vain vierailijana. Jotta tämä korjautuisi, työssä ehdotetaan kuntalaisten käsitteellistä jaottelua kunnan alueella asuviin kuntalaisiin ja kunnan asukkaisiin, jolloin kuntalaisuus voisi olla määriteltävissä muunkin kuin virallisen asuinpaikan perusteella, miettii Rinne-Koski.

Kuntalaisuuden käsitteen avartaminen kunnan asukkaisiin legitimoisi monipaikkaisen asukkaan oikeutta osallistua ja vaikuttaa oman asuinympäristönsä kehittämiseen. Se antaisi kunnille myös eväitä ymmärtää monipaikkaisen asukkaan osallistumisen ja vaikuttamisen taustalla olevia tekijöitä paremmin. Tämä saattaisi rohkaista kuntia miettimään uudenlaisia ja nykyistä monipuolisempia monipaikkaisen asumisen tukemisen ratkaisuja, joissa lähtökohtana ovat monipaikkaisten asukkaiden omat näkemykset kuntalaisena olemisesta.

Yhteiskunnallista keskustelua monipaikkaisten asukkaiden kuntalaisuudesta on käyty yllättävän vähän hallintopainotteisen kaksoiskuntalaisuuskeskustelun ulkopuolella. Monipaikkaisuuden laajeneminen vapaa-ajan asumista laajemmaksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi kuitenkin edellyttäisi kunnilta tarkempaa pohdintaa siitä, keitä niiden asukkaat ovat, miten he osallistuvat kuntayhteisöön ja millä tavoin kunta voi heidät kohdata.

Väitöskirja

Rinne-Koski, Katja (2024) Monipaikkainen asuminen ja uudistuva kuntalaisuus. Acta Wasaensia 549. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.