Parlamentaarinen työryhmä: Harvaan asutulle maaseudulle rakennettava nopea laajakaistaverkko
Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä edellyttää, että harvaan asutulle maaseudulle rakennetaan kattava nopea ja symmetrinen laajakaistaverkko ja että alueen tiestö mukaan lukien 2-tason tiestö pidetään kunnossa. Työryhmä hyväksyi kokouksessaan 4.4. toimenpiteitä liikkumisen, asumisen ja postin kulun osalta myös.
- Parlamentaarinen työryhmä tahto on, että ministeriötasolla valmistellaan suunnitelma, jolla ulotetaan nopeat, symmetriset ja tasalaatuiset yhteydet koko maahan kansallisten ja EU-tavoitteiden mukaisesti, sanoo työryhmän puheenjohtajana toimiva, kansanedustaja Anne Kalmari.
- Tietoliikenneyhteydet takaavat alueiden ja kansalaisten yhdenvertaisuuden, ne ovat yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, Kalmari tähdentää ja kertoo, että Suomi sijoittuu EU28-jäsenmaista sijalle 27, kun katsotaan nopeiden kiinteiden tietoliikenneyhteyksien kattavuutta maaseutualueilla. Tilanne on huolestuttava, hän toteaa.
Työryhmä edellyttää, että julkinen valta luo pitkäjänteiset edellytykset julkisen tuen turvin tapahtuvalle laajakaistarakentamiselle vielä vuoden 2020 jälkeen, jolloin Nopea laajakaista-hanke päättyy.
- Kunnossa olevalla tiestöllä on kuten kattavalla, kiinteällä tietoliikenneinfrastruktuurilla selkeä positiivinen vaikutus paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen talouteen. Näin ollen parlamentaarinen työryhmä katsoo, että tieluokitusta nostetaan siellä, missä se on elinkeinoihin perustuen tarkoituksenmukaista ja, että talvikunnossapidon rahoitusta lisätään 20 prosentilla, mikä merkitsee noin 8,8 miljoonaa euroa, kertoo työryhmän varapuheenjohtajana toimiva, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.
Työryhmä katsoo, että liikkuminen harvaan asutuilla alueilla on mahdollistettava kaikin keinoin. Työryhmä haluaa muun muassa selvittää pilottihankkeiden mahdollisuutta rajoitetun ajo-oikeuden käyttöönotosta 16 -vuotiaille ja ikäihmisille harvaan asutulla maaseudulla. Työryhmä esittää myös, että maakuntiin laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja kehitetään liikkumismuotoja yhdistämällä eri kuljetuspalveluja.
Työryhmä hakee tiivistä yhteydenpitoa harvaan asuttujen alueiden toimijoihin Suomessa. Kansainvälisiä malleja selvitetään, muun muassa maaseutu-, innovaatio- ja kasvu-/elinkeinopolitiikkaan liittyen. Harvaan asutun maaseudun elinkeinoihin ja yrittämisen mahdollisuuksiin liittyvät asiat ovat parlamentaarisen ryhmän asialistalla 25.4. pidettävässä kokouksessa. Työryhmä järjestää 13.6.2018 seminaarin eduskunnassa. Seminaarissa kerrotaan tarkemmin harvaan asuttujen alueiden infrastruktuuriin sekä elinkeinoihin ja yrittämiseen liittyvistä toimenpide-esityksistä.
Valtioneuvosto asetti 19.10.2017 Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi. Työryhmä on asetettu toimikaudelle 1.11.2017–30.9.2019. Työn pohjana on vuonna 2017 julkaistu Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017-2020. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Kalmari.
Lisätietoa:
Kansanedustaja Anne Kalmari, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja,
p. 09 432 3073, anne.kalmari(at)eduskunta.fi
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän varapuheenjohtaja,
p. 044 725 5220, tytti.maatta(at)kuhmo.fi
Neuvotteleva virkamies Christell Åström, työryhmän sihteeri, maa- ja metsätalousministeriö,
p. 0505 747 993, christell.astrom(at)mmm.fi
Erityisasiantuntija Tarja Lukkari, työryhmän sihteeri, Harvaan asutun maaseudun verkosto,
p. 0400 372 082, tarja.lukkari(at)kamk.fi
Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän asettamiskirje (MMM.fi): http://mmm.fi/harvaan-asuttujen-alueiden-parlamentaarinen-tyoryhma
Harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia 2017-2020: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79506