Politiikkasuositukset 2/2020: Polkuja nuorten yrittäjyyteen maaseudulla
Vaikuttavia keinoja nuorten yrittäjäaktiivisuuden edistämisessä ovat muun muassa yrittäjyyskasvatus, esimerkkejä ja malleja tarjoava positiivinen viestintä, matalan kynnyksen henkilökohtainen neuvonta ja mentorointi, kannustava ilmapiiri sekä tutustumis- ja kokeilumahdollisuudet.
Yrittäjyys on yhteiskunnalle arvokas asia sen tuottamien uudistumispalveluiden takia. Siksi yrittäjyyttä edistetään varsin monimuotoisella yrittäjyyspolitiikalla. Yrittäjyyspolitiikka pyrkii yleensä vaikuttamaan sekä yrittäjyyden kysyntään että tarjontaan. Yrittäjyyden kysyntää voidaan vahvistaa vaikuttamalla liiketoimintamahdollisuuksien olemassaoloon tai syntymiseen. Yrittäjyyden tarjontaa voidaan vahvistaa vaikuttamalla asenteisiin ja mieltymyksiin, kyvykkyyteen ja osaamiseen sekä tarvittaviin resursseihin (pääoma, toimitilat, työvoima yms.).
Työelämään siirtymässä olevat nuoret ja nuoret aikuiset ovat myös yrittäjyyden tapauksessa erityinen ryhmä. Heillä ei ole välttämättä laajaa kokemusta yrittäjyyden vaihto- ehdosta – palkkatyöstä – jota vasten yrittäjyyttä voisi peilata.
Yhtenä tutkimuksen kimmokkeena on ollut havaittu risti- riita nuorten unelmissa ja todellisuudessa. Yhtäältä hyvin monet nuoret unelmoivat yrittäjyydestä. Yrittäjyys on jossain muodossa mukana unelmatulevaisuuden toimeen- tuloreseptissä jopa kolmanneksella 18-30-vuotiaista nuorista. Toisaalta kuitenkin vain noin neljä prosenttia ikä- ryhmän työllisistä on yrittäjiä. Jokin jarruttaa ja estää merkittävällä tavalla nuorten yrittäjyysunelmien realisoitumista. Nuorten yrittäjyyspolut-hankkeessa (NUPO) on selvitetty tämän asetelman taustasyitä ja keinoja nuorten yrittäjäaktiivisuuden edistämiseksi. Keinot on puettu nuorten yrittäjyyden politiikka- ja toimenpideohjelman muotoon. Tutkimus perustuu useisiin eri aineistoihin: tilastoihin, nuorille (2 179 vastausta) ja kunnille (201 vastausta) tehtyihin kyselyihin, haastatteluihin (61 henkilöä) ja kahteen arviointityöpajaan (40 osallistujaa).
Tämän tutkimuksen eri aineistoista muodostui varsin yksiselitteinen kuva nuorten yrittäjyyteen vaikuttavista edistämiskeinoista. Perinteisiä yrittäjyyspolitiikan keinoja ovat olleet muun muassa toimitilojen tarjoaminen ja infrastruktuurin kehittäminen, tuen ja rahoituksen tarjoaminen sekä byrokratiaan, verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät toimet. Näihin puitetekijöihin kohdistuvilla toimilla ei ole suurta vaikutusta nuorten yrittäjäaktiivisuuteen, koska ne ovat pääsääntöisesti tyydyttävässä kunnossa tai ne eivät ole kriittisiä nuorten yrittäjäaktiivisuuden kannalta.
Nuorten yrittäjyyden edistäminen kaipaa erityisiä toimia ja toimintatapoja. Yleisten puitetekijöiden sijaan vaikutusta on nuoria henkilökohtaisesti puhuttelevilla, vuorovaikutteisilla ja kokemuksellisilla toimilla.
Tällaisia ovat muun muassa yrittäjyyskasvatus, esimerkkejä ja malleja tarjoava positiivinen viestintä, matalan kynnyksen henkilökohtainen neuvonta ja mentorointi, kannustava ilmapiiri sekä tutustumis- ja kokeilumahdollisuudet. Voidaan sanoa, että tällaisen yrittäjyyspolitiikan keskiössä eivät ole puitteet vaan ihminen.
Hankkeesta esitetään nuorten yrittäjyyden politiikka- ja toimenpideohjelmaa, jossa kuvataan hankkeessa vaikuttaviksi havaittuja toimenpiteitä. Niistä on koostettu viisi kokonaisuutta eli tehtäväpakettia. Kukin paketti sisältää neljä tehtävää/toimenpidettä. Jokaiseen toimenpiteeseen on liitetty ne toimijat ja tahot, sekä alueet, joilla on perusteltua syytä kiinnittää asiaan erityistä huomiota. Lisäksi on esitetty tähtien avulla toimenpiteen painoarvo (1-5) nuorten yrittäjyyden edistämisessä. Kokonaisuus on esitetty alla olevassa kuvassa.
Toimenpideohjelman paketit ovat ladattavissa vuorovaikutteisena pdf-tiedostona (tulossa).
Kuvan tekstivastine word-tiedostona Nuorten yrittäjyyden politiikka- ja toimenpideohjelma (tulossa).
Politiikkasuositukset
- Nuorten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityisesti nuorille suunnattuja toimia, joiden keskiössä on nuori ihminen eivätkä yrittäjyyden yleiset toimintapuitteet.
- Vaikuttavista toimista on koottu nuorten yrittäjyyden politiikka- ja toimenpideohjelma.
Ohjelma sisältää tärkeysjärjestyksessä kynnykseen, osaamiseen, vetovoimaan, sparraukseen ja puitteisiin liittyvät tehtäväpaketit, joihin kuuluu yhteensä 20 toimenpidettä.
Tehtäväpaketit edistävät nuorten halua, kykyä ja mahdollisuutta lähteä yrittäjyyspolulle ja edetä sillä. - Tehtäväpakettien toimenpiteet sisältävät tärkeysjärjestyksessä seuraavat toimet:
- yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen määrä,
- alkuvaiheen tuki ja rahoitus,
- esimerkkejä tarjoava viestintä,
- jatkamismahdollisuus,
- verkostoihin pääsy,
- yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen sisällöt,
- ilmapiiri,
- kokeilumahdollisuus,
- matala kynnys,
- mentorointi,
- neuvonta,
- tutustuminen,
- viestintätavat ja -kanavat,
- byrokratia,
- ideointi,
- motivaation selvittäminen,
- nuorten edunvalvonta,
- sosiaaliturva,
- infrastruktuuri sekä
- markkinoille pääsy.
- Nuorten yrittäjyyden politiikka- ja toimenpideohjelma tulisi sisällyttää soveltuvin osin erilaisiin julkisen hallinnon ja järjestöjen politiikkaohjelmiin ja -toimenpiteisiin sekä resursoida tarvittavalla tavalla.
Nuorten yrittäjyyspolut (NUPO)-hankkeen tiedot
Hankkeen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa vuosina 2018-2019.
Yhteyshenkilö: Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, sähköpostiosoite: tuomas.kuhmonen@utu.fi.
Hankkeen nettisivut yrittäjyyspolut.fi.
Julkaisu: Kuhmonen, T. 2020. Nuorten yrittäjyyspolut. TUTU eJULKAISUJA 2/2020. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 121 s. Saatavissa Turun yliopiston sivuilta.
Rahoitus: Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) / maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hankehaku 2017. MANE hankeryhmän esityksellä ja MMM:n päätöksellä. Rahoituslähde: Makera. Yhteyshenkilönä maa- ja metsätalousministeriössä toimii maaseutuylitarkastaja Antonia Husberg.
Hankkeessa toteutetut erilliset infograafit saatavissa piktochart.com -sivustolla, jonne listan linkit vievät: