Politiikkasuositus 2/2021: Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona

Yrittäjyyteen ja sen edistämiseen maaseudulla liittyy erilaisia jännitteitä, joiden vuoksi yrittäjyyden potentiaali maaseudulla ei realisoidu odotetulla tavalla. Jännitteet liittyvät tavoitteseen, kohderyhmään (kenestä yrittäjä), yrittäjyyspolkuun, yhteisöön (keiden kanssa), liiketoiminnan perustaan, paikkaan (missä), alkuinvestointiin, oppimisareenoihin, koulun rooliin sekä siihen, kenen tehtävänä on edistää yrittäjyyttä. 

Perinteisesti yrittäjyyden edistämisen tavoite kohdistuu yrittäjyydestä kiinnostuneiden tukemiseen. Käsityksen mukaan "villit pojat" syntyvät ja ryhtyvät yrittäjäksi. Yhden uran yrittäjyyttä toteutetaan yksin ja perustana ovat paikalliset tarpeet. Näin ollen myös toimintaympäristö on paikallinen (maaseudun "he economy") ja alkuinvestointi on mittava. Koulun rooli on sidottu opetussuunitelmaan. Koulut yhdessä oppilaitosten ja kuntien kanssa ovat päävastuussa yrittäjyyden edistämsestä. Tämä  perinteinen yrittäjyyden edistämisen käsitys on osin stereotyyppinen.  

Modernin käsitys tarjoaa enemmän mahdollisuuksia maaseudun yrittäjyyden edistämiseen. Tavoitteena on tässä kiinnostuksen herättäminen yrittäjyyteen ja näkemys on, että kuka tahansa voi kasvaa yrittäjäksi. Yrittäjyyspolku on joustava ja kokeileva sekä yrittäjyyttä toteutetaan tiimissä, globaalisti verkossa ja osana kaupunkikulttuuria ("she economy"). Liiketoiminnan perustana toimii houkuttelevat mahdollisuudet vaikka alkuinvestoinnit ovat pienehköjä. Oppimisareenana toimii vapaa-aika ja koulun rooli muotoutuu opetussuunnitelman ulkopuolella vapaaehtoisesti. Tässä käsityksessä yritykset ja yksityinen sektori edistävät yrittäjyyttä. 

Näiden kahden käsityksen välisten jännitteiden ratkaisemiseksi maaseudulla tarvitaan yhteiskunnan rakenteita ja jaettuja ajattelumalleja haastavaa ja murtavaa institutionaalista muutosta, johon kaikki maaseudun toimijat voivat oman tekemisensä ja yhteistyön kautta vaikuttaa.

Young Entre -tutkimuksessa tarkasteltiin yrittäjyyttä maaseudun nuorten uravaihtoehtona neljään tutkimusteemaan ja näkökulmaan kiinnittyen (kuvattu myös kuviossa 1): 

1. yrittäjyys, työllistyminen ja ura,
2. yrittäjyyden polut,
3. yrittäjyydestä oppiminen sekä 
4. yrittäjyyden verkostot.

Kuvio 1. Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona

Tutkimusaineistoina hyödynnettiin kirjallisuutta ja tilastoja, perusasteen 9-luokkalaisille ja toisella asteella opiskeleville nuorille suunnattua kyselyä (N=402), nuorten yrittäjien haastatteluja (6 kpl) sekä julkisten toimijoiden asiantuntijahaastatteluja (18 asiantuntijaa). 

Primääriaineistot kerättiin kuudesta, erilaisia maaseututyyppejä edustavasta case-kunnasta (Kangasniemi, Kemijärvi, Nakkila, Nurmes, Pälkäne ja Pöytyä). Tutkimusaineistojen perusteella saatiin monipuolinen kuva yrittäjyydestä maaseudun nuorten uravaihtoehtona ja tunnistettiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden yrittäjyyspolkua: ”yhden uran yrittäjät” (esiintyvyys kyselyaineistossa 50 prosenttia), ”joustavat yrittäjät” (esiintyvyys 30 proenttia), "perinteikkäät yrittäjät” (esiintyvyys 10 prosenttia) ja ”nuoret kokeilijat” (esiintyvyys 10 prosenttia). Maaseudun nuorten yrittäjyyspolut on esitetty taulukossa alla. 

Maaseudun nuorten yrittämistä voidaan edistää perinteisen yrittäjyyspolitiikan keinoin, mutta osuvampia ovat sellaiset toimet, jotka kiinnittyvät voimakkaasti nuorten elinympäristöön ja lähiyhteisöön: perheeseen ja ystäviin, kouluun, harrastuksiin, toimeentulon hankintaan ja verkostoihin laajemminkin. Lisäksi yleiset yrittäjyyspolitiikan keinot ovat joka tapauksessa maaseudun nuorten käytettävissä ja ne tukevat nuorten yrittäjyysaikomusten toteutumista jo nyt.

Seuraavassa käsittelemme teemoittain tutkimuksemme keskeiset päätelmät sekä lopuksi kokoamme yhteen näihin perustuvia kohdennettuja politiikkasuosituksia ja toimenpide-ehdotuksia maaseudun nuorten yrittäjyyden edistämiseksi.

Yrittäjyys, työllistyminen ja ura maaseudulla

Yrittäjyyden edistämisessä on perusteltua tukea jo yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria. Yleiset politiikkatoimenpiteet ja valtakunnallinen yrityspalvelujärjestelmä palvelevat maaseudun yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria vähintäänkin kohtuullisesti. Tämän lisäksi erityisen tärkeää on kasvattaa yrittäjyydestä kiinnostuneiden määrä maaseudulla, mikä on mahdollista lisäämällä tietoisuutta yrittäjyydestä nuorten uravaihtoehtona, herättämällä kiinnostusta yrittäjyyteen. Yrittäjyydestä viestittäessä on tärkeää siirtää syrjään stereotypiat miehisestä, riskialttiista yrittäjyydestä ja kasvuyrittäjyydestä. Yrittäjyys tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia kaikille nuorille siinä missä palkkatyökin ja tämä monipuolisuus on tärkeä tuoda esille nuorille esimerkiksi lisäämällä nuorten laaja-alaista tutustumista paikallisiin yrittäjiin (eri aloilta, eri ikäisiä, eri sukupuolta). On oletettavaa, että nimenomaan tietoisuuden lisäämisen kautta yrittäjyydestä kiinnostuneiden määrä maaseudulla lisääntyy. 

Maaseutu tarjoaa erityislaatuisen toimintaympäristön ja mahdollisuuden yrittäjyydelle. Yrittäjät ja asiakkaat tuntevat toisensa usein läheisesti, suhdeverkostot ovat tiheät ja ihmisten henkinen läheisyys kompensoi fyysisen etäisyyden. Yrittäjyys on voimakkaasti kiinnittynyt toimintaympäristöönsä ja erityisesti siellä toimiviin ihmisiin ja heidän verkostoihinsa. Tällaisten verkostojen vahvistaminen ja nuorten osallisuus tällaisissa verkostoissa lisännee nuorten yhteisöllisyyden tuntemusta sekä vahvistaa heidän käsityksiä omista kyvyistään. Verkostojen tuominen osaksi nuorten arkea esimerkiksi koulussa ja harrastustoiminnassa koulujen, oppilaitosten, kunnan ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyönä parantaa nuorten valmiutta yrittäjyyskokeiluihin ja yrittäjyyteen.

Yrittäjyyden polut maaseudulla

Yrittäjyys maaseudulla on monimuotoista, mutta sitä kahlitsevat erityisesti vanhempien henkilöiden stereotyyppiset käsitykset yrittäjyydestä. Kouluissa työelämä avataan voittopuolisesti palkkatyön areenana, ja yrittäjyys jää huomattavasti vähemmälle huomiolle. Yrittäjyys näyttäytyy edelleenkin erillisenä ”saarekkeena” palkkatyön painottuessa työurakeskustelussa. Stereotyyppisiä käsityksiä on myös yrittäjyyttä maaseudulla tukevien tahojen keskuudessa. Yrittäjyydestä ja palkkatyöstä on tärkeä viestiä nuorille tasavertaisina mahdollisuuksina työhön ja toimeentuloon. Erityisesti opettajien yrittäjyyskokemus on ohutta, jolloin palkkatyö ja yrittäjyys herkästi asettuvat toisille vastakkaisina ja joka tapauksessa hyvin erilaisina työnteon muotoina. Yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää mahdollistaa ja lisätä opettajien ja yrittäjien välisiä kohtaamisia, jotta opettajien käsitykset yrittäjyydestä monipuolistuvat ja päivittyvät.

Yrittäjyys muuntuu ajassa, myös yksilön uran ja yrittäjyyden aikana. Erilaiset aloitustavat ja sarjayrittäjäesimerkit valottavat sitä, kuinka nuoret ovat löytäneet yrittäjyydestä itselle omaan elämäntilanteeseen sopivan ja ajassa muuntautuvan mahdollisuuden. Erilaisten konkreettisten ja nuorta puhuttelevien yrittäjyysesimerkkien esiin nostaminen voi avata yrittäjyyden mahdollisuudeksi kenelle tahansa. Oleellista on, että erilaiset esimerkit tuovat esiin yrittäjyyden monimuotoisuutta ja että nuorten on niihin helppo samaistua esimerkiksi yrittäjän iän, sukupuolen, kokemuksen tai idean toteuttamismahdollisuuden suhteen.

Tutkimuksessa tunnistetut tulevaisuuden yrittäjyyspolut (Taulukko 2) eivät rakennu maatalouden varaan. Tästä huolimatta maatalousyrittäjyys on yhäkin mahdollisuus maaseudun nuorille, mutta huomiota on syytä kiinnittää erityisesti maatalouden erikoistumiseen liittyvien liikeideoiden ja toimintamallien edistämiseen. Lisäksi maataloudessa liiketoiminnan siirtojen ja sukupolvenvaihdosten tukeminen on edelleen tärkeää ja esimerkiksi kuntatoimijat ja järjestöt voivat lisätä tietoa avautuvista mahdollisuuksista ja tarjota neuvontaa sekä myyjä- että ostajaehdokkaille.

Yrittäjyydestä oppiminen maaseudulla

Kouluissa ja oppilaitoksissa työelämään tutustumisen painopiste on palkkatyössä. On tärkeää tuoda yrittäjyys luontevasti osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea nuoria kiinnostavalla tavalla. Yrittäjyyden opetusmenetelmissä monipuolisuus on tärkeää. Perinteisen luento-opetuksen rinnalle tarvitaan esimerkiksi taustoiltaan monipuolisten yrittäjien vierailuja, tapahtumia, työpajoja ja projekteja, joissa nuoret voivat kokea ja kokeilla yrittäjämäistä toimintaa. Lisäksi on tärkeää, että nuorille on tarjolla vapaavalintaisia yrittäjyysopintoja. Yrittäjyysopetuksessa voidaan hyödyntää valmiita, toimivia konsepteja (esim. 4H ja Nuori Yrittäjyys) yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Olennaista on, että opetuksessa vahvistetaan nuorten yleistä itseluottamusta ja itsetuntemusta ja luodaan samalla edellytyksiä sille, että nuori näkee yrittäjyydessä mahdollisuuden toteuttaa itseään. 

Nuorten erilaisia, konkreettisia yrittäjyyskokeiluja on tärkeää edistää. Konkreettinen altistuminen yrittäjyyteen yrittäjyyskokeilujen (mm. 4H-yrittäjyys ja Nuori Yrittäjyys-toiminta) kautta avaa yrittäjyyttä mahdollisuutena ja luo uskoa omiin yrittäjyyskykyihin. Lisäksi tällaiset kokeilut tarjoavat nuorelle mahdollisuuden lisäansioihin ja näin (taloudellisen) riippumattomuuden ja itsenäisyyden tunnetta suhteessa vanhempiin. Yrittäjyys voisi olla voimakkaammin läsnä myös nuorten TET-harjoittelussa ja peräti nuoren kesätyömahdollisuutena. Olisiko kunnan mahdollista tukea myös nuorten kesätyöyrittäjyyttä samoin kuin kunta tukee nuoren työllistymistä paikallisiin yrityksiin?

Yrittäjyyden verkostot maaseudulla

Riippumatta siitä, onko nuoren yrittäjyys maaseudulla yksinyrittäjyyttä tai tiimipohjaista, yrittäjyys tukeutuu voimakkaasti paikallisiin verkostoihin ja (fyysiseen) lähipiiriin ja osaamiseen. Yrittäjyys on kiinteästi sidoksissa lähiyhteisöön, josta se ammentaa voimansa. Paikalliset toimijat muodostavat yhdessä merkittävän osan maaseudun myönteistä yrittäjyysilmapiiriä. Toimijoiden yhteistyön avulla voidaan yrittäjyyttä tuoda lähelle nuoria sekä koulussa että vapaa-aikana.

Nuorten yrittäjyyskokeilut kotipiirissä, harrastuksissa ja koulussa vahvistavat nuorten uskoa omiin kykyihinsä. Lisäksi yrittäjyyskokeilut avartavat nuorten käsityksiä yrittäjyyden monimuotoisista mahdollisuuksista ja hälventävät yrittäjyyteen liittyviä stereotyyppisiä käsityksiä. Yksinyrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille tarvitaan lisää yhteisöllisiä työtiloja kuntiin. Osuuskuntayrittäjyyden esille nostaminen tukee tiimiyrittäjyydestä kiinnostuneita. Nuorten alkavien yrittäjien ja vakiintuneiden yrittäjien yhteistyössä on monia kehittämismahdollisuuksia liittyen esimerkiksi resurssien yhteiskäyttöön tai mentorointiin. Yrittäjyyttä tukevilla verkostoilla on merkitystä uuden liiketoiminnan alkuvaiheessa, mutta verkostot tukevat myös vakiintuneen yrittäjyyden toimintaolosuhteita. Kuntatoimijat, oppilaitokset ja järjestöt ovat näissä yhdessä toimien avainmahdollistajia.

Jännitteistä institutionaaliseen muutokseen

Policy Briefin alussa esitetyt jännitteet nuorten yrittäjyyden edistämisessä ovat tutkimuksemme perusteella todellisia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan institutionaalista muutosta maaseudulla. Sitä ovat tekemässä kaikki toimijat yhdessä. Oleellista on murtaa stereotyyppisiä käsityksiä erityisesti yrittäjyydestä, mutta myös maaseudulla työskentelystä ja työllistymisestä. Vakiintuneita käsityksiä sekä ajattelu- ja toimintamalleja haastava institutionaalinen muutos sisältää erityisesti joustavuutta työnteon tapoihin, paikkaan ja aikaan. Muutos käsittää myös sen, että yrittäjyys ja palkkatyö tuodaan esiin yhdenvertaisina ja tasavahvoina tapoina organisoida työ ja toimeentulo esimerkiksi sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta.

Nuorten yrittäjyyden edistäminen maaseudulla edellyttää yhteistoimintaa julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Koulujärjestelmä eri kouluasteilla on merkittävässä roolissa, mutta toimintaan on hyvä nivoa mukaan myös kunta- ja aluetason toimijat sekä yksityiset yritykset ja yrittäjät. Kyse on siitä, kuinka nuorille luontevasti kyetään tarjoamaan sekä koulussa että koulun ulkopuolella monipuolisia oppimismahdollisuuksia ja -kokemuksia liittyen työelämään yleensä ja yrittäjyyteen erityisesti. Maaseudulla on jo monia toimivia malleja ja konsepteja, joiden laajempi soveltaminen olisi hyödyllistä. Kiinnostus ja asenteet yrittäjyyden edistämiseen kuitenkin vaihtelevat kunnittain, ja toimijoiden yrittäjyyteen liittyvä verkostoituminen ja yhteiset rutiinit ovat vielä paikoin haussa. Asiantuntijahaastattelumme kuitenkin osoittivat, että kuntatoimijoiden yhteistyö on mahdollista ja siihen löytyy halua – systemaattiset käytänteet ovat kuitenkin vielä usein puutteellisia ja vaativat yhteistä kehittämistä ja tahtoa. Politiikkasuosituksissa korostuukin, että yhtä yksittäistä vastuutahoa on vaikeaa nimetä, vaan ne edellyttävät kunnan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Vastaavasti erityisesti julkisten toimijoiden erilaiset tulkinnat yrittäjyydestä hankaloittavat yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä.

Tutkimukseemme osallistuneet nuoret yrittäjät ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että yrittäjyys maaseudulla on mahdollista ja palkitsevaa. Heidän kauttaan piirtyy kuvaa myös siitä, että jännitteitä laukaisevalle institutionaaliselle muutokselle on tilaus.

Politiikkasuositukset

Politiikkasuosituksilla tavoitellaan erityisesti yrittäjyyteen liittyvien stereotyyppisten käsitysten hälventämistä sekä yrittäjyyden vahvistamista palkkatyön kanssa tasavertaisena uramahdollisuutena.

1. Tarjotaan maaseudun nuorille erilaisia konkreettisia, heitä puhuttelevia yrittäjyysesimerkkejä. Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta ja yksityisen sektorin toimijat/yrittäjät voivat yhteistyössä avata yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia konkreettisten, nuoria puhuttelevien esimerkkien kautta.
2. Tuodaan yrittäjyys näkyväksi nuorille koulussa ja oppilaitoksissa monipuolisia oppimismenetelmiä hyödyntäen. Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta, järjestöt ja yksityisen sektorin toimijat/yrittäjät voivat yhteistyössä ideoida ja tuoda kouluihin ja harrastetoimintaan erilaisia projekteja, hankkeita ja työpajatoimintaa, joiden kautta yrittäjyys avautuu nuorille heitä kiinnostavalla tavalla.
3. Altistetaan nuoret erilaisiin konkreettisiin ja mahdollistaviin yrittäjyyskokeiluihin. Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta, järjestöt ja yksityisen sektorin toimijat/yrittäjät voivat yhteistyössä tarjota nykyistä enemmän tilaisuuksia osallistua paikallisten taloudellisten, sosiaalisten, ympäristöllisten ja kulttuuristen haasteiden ratkaisemiseen. Tällä tavoin samalla sitoutetaan nuoria omaan kotikuntaan ja samalla nuoret oppivat yrittäjämäistä toimintaa. Myös jo toimivia yrittäjyyskokeiluja (esimerkiksi 4H-kerhotoiminta, Nuori Yrittäjyys) on perusteltua hyödyntää nykyistä laajemmin.
4. Tuodaan yrittäjyys esiin nuorten kesätyömahdollisuutena ja osaksi nuorten työelämään tutustumista. Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta ja järjestöt. Kunnissa on hyvä selvittää mahdollisuus tukea taloudellisesti paikallisten nuorten kesätyöyrittäjyyttä, siitä viestimistä nuorille sekä nuorten kesätyöyrittäjien palveluiden tiedottamista kuntalaisille eri kanavissa, kuten kunnan nettisivuilla. Nuorten oma yrittäjyys tulisi myös ymmärtää työelämään tutustumisena.
5. Vahvistetaan ja päivitetään opettajien yrittäjyyskokemusta ja -tietoutta. Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta, yksityinen sektori ja yrittäjät. Nuorten TET-jaksojen ohella on perusteltua pohtia myös opettajien TET-jaksoja ja erityisesti opettajien ja yrittäjien välisten kohtaamisten mahdollistamista. Esimerkiksi ’yrittäjien varjostukset’ voivat toimia konkreettisena keinona opettajien yrittäjyyskokemuksen ja -tietouden kartuttamisessa.
6. Vahvistetaan alueellisten toimijoiden verkostoitumista ja lisätään heidän yhteistyötä ja kohtaamisia yrittäjyyden edistämisessä. Vastuutaho: Koulut, oppilaitokset, kunta, järjestöt, yksityiset yritykset ja yrittäjät. Toimijoiden yhteistyötä on tärkeä vahvistaa lisäämällä toimijoiden keskinäistä tuntemusta, yhteisiä tavoitteita, yhdessä mahdollistettuja rohkeita kokeiluja ja pysyviä yhteisiä toimintatapoja. Konkreettinen aloite yhteistyön syventämiseksi voi lähteä esimerkiksi kunnasta.