Saavutettavia digipalveluita kansalaisille. Maaseutupolitiikan politiikkasuositukset 1:2018

Hankkeessa on tutkittu sähköisten palveluiden käyttöä ja digikansalaisuuden muotoutumisen edellytyksiä sekä käyttäjä- että tuottajanäkökulmasta kolmessa maakunnassa: Lappi, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala. Politiikkasuosituksissa todetaan, että "suurin haaste digitalisaation edistämisessä on tietoliikenneinfrastruktuurin puutteiden ohella kansalaisten osallistaminen".

"Digitalisaation myötä voidaan luoda positiivinen kehityssuunta eri alueilla asuville kansalaisille ja toimijatahoille, jos tietoliikenteen perusinfraan panostetaan ennakoivasti ja huomioiden alueiden erilaisuus", suosituksissa korostetaan ja painotetaan, että "tärkeää on yleisen myönteinen digitietoisuuden aikaansaaminen ja ylläpitäminen myös digiepäilijöiden keskuudessa".

Haasteiden ratkomiseksi esitetään politiikkasuositusten lisäksi digipalveluiden kehittämisessä noudatettavia periaatteita sekä strategisia vaihtoehtoja alueellisen digitalisaatiopolitiikan toteuttamiseksi.

Keskeisimmät politiikkasuositukset käyttäjänäkökulmasta ovat:

• Harvaan asutuilla alueilla pitäisi olla enemmän asiointikioskeja ym. uusia asiointimuotoja, joissa olisi tarvittaessa mahdollisuus opastettuun, matalan kynnyksen verkkoasiointiin.
• Digikansalaisuus edellyttää, että ihmiset itse aktiivisemmin osallistuvat palveluiden suunnitteluun, palautteen antoon sekä keskeisistä palvelutarpeista viestimiseen.
• Digipalveluissa tulisi suosia aktiivisia käyttäjiä ja toisaalta asettaa palvelun minimitaso ja sen saavuttamisen edellytykset.
• Kussakin digipalvelussa tulisi avata käyttäjälle mahdollisuus palvelun toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen.

Politiikkasuositukset tuottajanäkökulmasta ovat:

• Erityisryhmien osaamisen kehittäminen tulisi huomioida nykyistä vahvemmin digitaalisten toimintatapojen ja palveluiden saatavuuden yhteydessä.
• Tärkeintä digipalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on käyttäjäystävälliset, teknisesti toimivat ja keskinäistä vuorovaikutusta tukevat menettelyt.
• Palvelujen tuottajien tulee kehittää toimintaansa käyttäjiä osallistavaan, yhteistoiminnalliseen suuntaan esimerkiksi sosiaalisen markkinoinnin, kokeilujen sekä vaikuttavien kärkiprojektien avulla.
• Toimijoiden digipalveluverkostojen luomisen haasteiden kartoitus tulee toteuttaa kunkin palvelun osalta. Samoin palveluiden tuottajien tulee selkeästi esittää kunkin palvelun osalta vaihtoehtoiset tavat palvelun saavuttamisessa.

Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -tutkimushankkeen tuloksiin perustuvat politiikkasuositukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan alta. Hankkeen loppuraportti luettavissa täältä: http://www.theseus.fi/handle/10024/137218. Hanke rahoitettiin Maaseutupolitiikan neuvoston (ent. yhteistyöryhmän) käytettävissä olevista kansallisista maaseutupolitiikan kehittämisvaroista.