Tarvitsemme paikalliset tarpeet, voimavarat ja mahdollisuudet tunnistavaa politiikkaa

Paikkaperustaisen politiikan rinnalle neuvosto nostaa maaseutuvaikutusten arvioinnin (MVA), joka edistää paikkaperustaisen politiikan valmistelua ja toteuttamista. Maaseutuvaikutuksia tulee arvioida sellaisissa uudistuksissa ja lainsäädäntöhankkeissa, jotka vaikuttavat kansalaisten mahdollisuuksiin asua, elää, liikkua, työskennellä sekä yrittää maaseutualueilla, MANE korostaa tavoiteasiakirjassa.

– Maaseutuvaikutukset tulee saattaa näkyviin poliittisessa valmistelussa ja päätöksenteossa. Tällöin pystyttäisiin ennakoimaan ja minimoimaan sellaisia negatiivisia vaikutuksia, joita on nähty eri puolilla maaseutua esimerkiksi taksiliikennelain uudistuksen yhteydessä, toteavat Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström maa- ja metsätalousministeriöstä sekä hallinnon apulaispääsihteeri Hanna-Mari Kuhmonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Konkreettisina suosituksina MANE nostaa pitkäjänteisen tiepolitiikan ja yli hallituskauden ulottuvan 1,5 miljardin euron korjausvelkasuunnitelman toimeenpanon jatkamisen sekä tietoliikenneyhteyksien yleispalveluvelvoitteen nopeustason nostamisen 100 Mbit/s:iin ja siihen liittyvän julkisten digi-infrainvestointien pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman laatimisen. MANE suosittelee myös yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvän lainsäädännön nykyaikaistamista, saatavuusharkinnan joustavoittamista sekä alueellisen osaamiskeskus-kokeilun aloittamista: Osaavan työvoiman pula maaseudulla on kansallisesti tärkeä kysymys.

– Tiestön kunto ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja luotettavuus ovat niitä perusasioita, jotka vaikuttavat suoraan yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin elää ja asua, opiskella, tehdä työtä ja yrittää eri alueilla. Ellei näihin investoida on turhaa puhua kestävästä ruokaketjusta, biotalouden tavoitteista tai maaseutumatkailun kasvumahdollisuuksista, kansalaistoiminnan apulaispääsihteeri Petri Rinne, Suomen Kylät ry:stä toteaa ja jatkaa, että sama pätee maaseudun palveluihin. On luotava puitteet kylien kehittämiselle älykyliksi, Rinne lisää.

– Kansallisesti on pidettävä huolta siitä, että maaseudulla vakituisesti asuvilla ihmisillä on todelliset mahdollisuudet saada palveluja ja myös käyttää niitä. Markkinaehtoisesti tämä ei kaikilta osin toteudu. Mikäli palveluita ja muita yhteiskunnallisia toimintoja keskitetään loputtomasti, vedämme maton muiden poliittisten tavoitteiden alta, tutkimuksen apulaispääsihteeri Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

–On pidettävä mielessä, että maaseutualueilla asuu 1,6 miljoonaa ihmistä, siellä on 30 prosenttia maamme pk-yrityksistä, siellä oleskelee säännöllisesti vapaa-ajallaan yli 2,2 miljoonaa suomalaista ja maaseutua hyödyntäviä on vielä enemmän, Vihinen jatkaa.

MANE suosittelee, että seuraava hallitus turvaa maaseutualueilla tärkeiden toimijoiden, pienten paikallisten yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä sote-palvelujen tuottajina. Kansalaisjärjestö- ja vapaaehtoistoiminta tuottavat monia palveluja maaseudulla. Nämä tahot on osallistettava tasa-arvoisina kumppaneina hallinnon ja elinkeinoelämän rinnalla. Nykyään kumppanuuspöytä tai muu vastaava eri sektorit kokoava yhteistoimintamalli on käytössä ainoastaan 40:ssä kunnassa. MANE peräänkuuluttaa kansallisen tason verkoston perustamista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden edistämiseksi käytännössä. Esimerkkiä on haettavissa Ruotsista.

MANEn tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle on jaettu neljään kokonaisuuteen ja 18 suositukseen. Tavoitteisiin on lisäksi nostettu 11 toivomusta, jotka liittyvät päättäjien toimintaan. Toivomuksena on muun muassa, että päättäjät tunnistavat maaseudun monimuotoisuuden ja sen mahdollisuudet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hallinnassa, bio- ja kiertotalouteen siirtymisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä. Pääsihteeristö kantaa huolta siitä, ettei suomalaisessa kansallisessa päätöksenteossa huomioida riittävästi yhteiskunnallisia maaseutunäkökulmia.

Maaseutupolitiikan neuvosto on valtioneuvoston asettama toimielin, joka kokoaa 35 organisaatiota eri sektoreilta, hallinnonaloilta ja –tasoilta. Edustettuina ovat sekä julkinen hallinto, elinkeinoelämä, kansalaisyhteiskunta että tutkimus.

Lisätiedot

Christell Åström, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri,
neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2030, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Hanna-Mari Kuhmonen, Maaseutupolitiikan neuvoston hallinnon apulaispääsihteeri,
erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 04 7008, etunimi.sukunimi@tem.fi

Petri Rinne, Maaseutupolitiikan neuvoston kansalaistoiminnan apulaispääsihteeri,
puheenjohtaja, Suomen Kylät ry, p. 040 555 3232, etunimi.sukunimi@suomenkylat.fi

Hilkka Vihinen, Maaseutupolitiikan neuvoston tutkimuksen apulaispääsihteeri,
tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus, p. 0295 32 6633, etunumi.sukunimi@luke.fi

Tutustu Maaseutupolitiikan neuvoston tavoitteisiin tulevalla hallituskaudella
Tutustu kansalliseen Mahdollistetaan menestyvä maaseutu – maaseutupoliittiseen julkilausumaan (3.9.2017)

Maaseutupolitiikan neuvoston tavoitteisiin liitetään asiantuntija-artikkeleita, joita julkaistaan talven ja kevään aikana sivuilla Maaseutupolitiikka.fi.

Seuraa ja osallistu maaseutupoliittiseen keskusteluun aihetunnuksilla #maapuhuu #maaseutupolitiikka #vaalit2019.