Tuoretta tutkimustietoa älykkäästä sopeutumisesta
Tuoreen tutkimuksen mukaan älykäs sopeutuminen tarjoaa kunnille työkaluja pitkäaikaiseen ja systemaattiseen muutosjoustavuustyöhön. Edellytyksenä on, että kuntien uudistumisen ja innovoinnin keskeisenä lähtökohtana on paikkaperustaisuus, Itä-Suomen yliopiston ja Norrum Oy:n valtioneuvostolle toteuttamassa tutkimuksessa todetaan.
Maakunnilla ja valtiolla on keskeinen rooli älykkään sopeutumisen ajattelutavan juurruttamisessa ja kuntien motivoimisessa uudenlaiseen kehittämistyöhön.
”Suomessa tarvitaan hallinnolliset ja alueelliset tasot läpäisevä politiikka- ja toimenpideohjelma, jonka lähtökohtana on väestöltään vähenevien alueiden paikkaperustaisuus ja siitä juontuvat tarpeet”, tutkimusjohtaja Petri Kahila alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta toteaa.
Älykäs sopeutuminen on suunnitelmallista pitkän aikavälin paikkaperustaista sopeutumista ja uudistamista sosiaalisesti, alueellisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla väestön ja talouden muuttuessa. Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa? -tutkimuksessa havaittiin, että väestönmuutokseen liittyvät painotukset ovat saaneet aiempaa enemmän tilaa erilaisissa politiikkadokumenteissa. Ministeriöillä on kuitenkin erilaisia näkemyksiä älykkään sopeutumisen sisällöstä.
”Älykästä sopeutumista edistävän tahtotilan muodostaminen edellyttääkin laajan poliittisen keskustelun käynnistämistä”, Kahila sanoo.
Tarvitaan liikkumavaraa paikallisille ratkaisuille
Alueiden ja kuntien epätasaisen kehityksen seurauksena yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista on menettänyt väestöään kahden viime vuosikymmenen aikana. Kunnille tehdyn kyselyn mukaan vain kolmannes väestöltään vähenevistä kunnista oli hyväksynyt väestön vähenemisen. Kunnat pitivät elinvoiman uudistamisen tärkeimpinä esteinä työikäisen väestön vähenemistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvuhakuisuuden puutetta. Kuntaorganisaation uudistumisen suurimpana esteenä pidettiin kuntatalouden pientä liikkumavaraa.
”Kunnat eivät vaatineet valtionosuuksien kasvattamista. Ne korostivat, että kuntien erityispiirteitä olisi ymmärrettävä ja tarjottava liikkumavaraa tehdä paikallisia ratkaisuja kuntien palvelutuotannossa”, Kahila toteaa.
Älykäs sopeutuminen ei ratkaise hyvinvointivaltion perusongelmia
Viidessä tapauskunnassa – Kemiönsaaressa, Mänttä-Vilppulassa, Ilomantsissa, Utajärvellä ja Kemijärvellä – tarkasteltiin, millä edellytyksillä älykäs sopeutuminen voi hillitä alueiden eriytymistä. Kunnissa on vahva näkemys siitä, että elinkeinoelämän ja yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen edistää kuntalaisten hyvinvointia.
Älykäs sopeutuminen ei kuitenkaan ratkaise väestön vähenemisestä ja ikääntymisestä johtuvaa hyvinvointivaltion perusongelmaa. Jatkossakin kuntien julkiset menot lisääntyvät ja tulot pienenevät älykkäästä sopeutumisesta huolimatta.
Tutkimuksen loppuraportti on luettavissa valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
Uutinen on julkaistu alun perin tietokayttoon.fi -sivuilla 25.5.2022.