Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitusta haettavissa 18.12. saakka

Vuoden 2018 hanketeemana nuoriso

Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) osoitettu määräraha on valmisteilla olevan käyttösuunnitelman mukaan 510 000 euroa. Makerasta voidaan rahoittaa hankkeita, mikäli valmisteilla oleva käyttösuunnitelma vuodelle 2018 hyväksytään. Makerasta osoitettava vuoden 2018 määräraha sidotaan valittujen hankkeiden koko toteutusajaksi.

Makerasta rahoitettavia tutkimus- ja kehittämishankkeita haetaan teemalla nuoret maaseudulla (korjattu 23.10.).

Erityisenä painopisteenä ovat nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla.

Hanketeeman taustoitus ja tavoite

Maaseudun oppilaitosverkko on harventunut toisen ja korkean asteen koulutuspaikkojen keskittämisen myötä. Tämä edellyttää toimintamallien kehittämistä, jotta maaseudun nuorten opiskelua voidaan tukea tilanteessa, jossa oppilaitosverkko harvenee ja matkat pitenevät.

Ammatillisen koulutuksen uudistus ja nuorille luodut uudet opiskeluun ja työelämään ohjaavat palvelut muuttavat rakenteita ja toimintamalleja. Tässä muutoksessa on tärkeää huomioida, että ne vastaavat myös maaseutualueiden tarpeisiin.

Maaseudun elinvoimaisuuden takaamiseksi tarvitaan parempia mahdollisuuksia kehittää osaamista ja yrittäjyyttä sekä parempaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista. Maaseudulla podetaan tietyillä aloilla työvoimapulaa, johon voitaisiin vaikuttaa paremmalla nuorten ohjauksella avoimiin työpaikkoihin tai yrittäjiksi.

Vuoden 2018 hankehaun tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten opiskelua ja työllistymistä tukevista mahdollisuuksista sekä poluista yrittäjyyteen maaseudulla.

Rahoitettavalta hankkeelta edellytetään yhtä tai useampaa alla olevista toimista:

Tutkimusta siitä miten nuorten polut työhön ja yrittäjyyteen toimivat eri kohderyhmien (nuoret, yrittäjät/työnantajat) ja eri maaseutualueiden (kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu) näkökulmista.

• Miten koulutusta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevat palvelut tulisi järjestää maaseudulla tukemaan nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä?
• Mitkä ovat haasteet ja ongelmakohdat sekä kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä mahdolliset tulevaisuuden mallit?
• Mitä hyviä esimerkkejä maaseutualueilta löytyy?

Tutkimusta ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen tarjoamisen eri mahdollisuuksista maaseudulla pitkällä aikavälillä.

• Kuinka koulutusmahdollisuuksia tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin maaseudun nuorten toiveita/tarpeita?
• Mitä osaamista ja verkostoja maaseutualueilla tarvitaan, jotta ne pystyvät eri keinoin tarjoamaan koulutusmahdollisuuksia?

Tutkimusta erilaisista nuorille suunnatuista yrittäjyyteen liittyvistä poluista (huomioiden myös sukupolvenvaihdokset, ml. omistajavaihdokset) ja niiden tarvelähtöisten kehittämismallien kehittämistä (esim. digitalisaatio, paikasta riippumattomuus, paikkaperustainen kehittäminen, kumppanuus).

• Mitä ovat olemassa olevat mallit ja mitä uusia toimintatapoja tulisi kehittää?

Tutkimusta kumppanuuksien malleista nuorille suunnattujen työllistymis- ja yrittäjyyspalvelujen järjestämisessä, tarjoamisessa ja kehittämisessä sekä ehdotukset valtakunnallisen kumppanuusmallin kehittämiseksi.

Tutkimusta työssäoppimisen toimivuudesta maaseudulla ja mallien kehittämistä kuinka maaseudun työnantajat ja yrittäjät voivat paremmin vastaanottaa työssäoppijoita (esim. oppisopimus, koulutussopimus, työssäoppimisjaksot).

Erityistä huomiota tulee kiinnittää

Tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin sekä meneillään oleviin kansallisiin kehittämisprosesseihin (maakuntauudistus, kasvupalvelut, ammatillisen koulutuksen reformi, Digi2-kärkihanke, Älykäs maaseutu-valtioneuvoston periaatepäätös (lausuntokierroksella syksyllä 2017), liikennekaari ym.)

• Työpaja -toimintaan ja Ohjaamo -toimintaan
• Palvelujen ja nuorten tarpeiden kohtaamiseen
• Palvelujen saumattomuuteen läpi palvelupolun
• Paikkaperustaisen kehittämisen strategiseen näkökulmaan
• Kansainvälistymiseen ja monipaikkaisuuden näkökulmaan

Muita huomioita

Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden haku vuodelle 2018 päättyy 18.12.2017 klo 16:15.

Huom! Rahoituksen osuus on pääsääntöisesti 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Rahoitettavilta hankkeilta vaaditaan Maaseutupolitiikan ohjeiden mukaiset maaseutupolitiikan politiikkasuositukset, jossa esitellään aiheeseen liittyvät tärkeimmät näkökohdat, johtopäätökset sekä suositukset toimenpiteiksi. Lisätietoja antaa Antonia Husberg (yhteystiedot alla).

Hankehaun teemasta ja hankerahoituksen menettelytavoista antavat lisätietoja:

MANEn hankeryhmän sihteeri, maaseutuylitarkastaja Antonia Husberg, MMM,

p. 029 516 2033, etunimi.sukunimi@mmm.fi

MANEn hankeryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Christell Åström, MMM,

p. 029 516 2030, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Makeran hankerahoituksen teknisistä menettelytavoista antaa lisätietoja:

Riitta Rahkonen, päällikkö, MMM,

puh. 029 516 2202, etunimi.sukunimi@mmm.fi.

Verkkopohjaisen hakujärjestelmän teknisestä toimivuudesta huolehtii toimeksiannosta MI Tietorakenteet Oy.

Tarvittaessa ota yhteyttä sähköpostilla info(at)mitietorakenteet.fi tai puhelimitse puh. 040 7458 106 (Maj-Lis Aaltonen).

Liitteet:

MMM:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan yleiset ehdot ja ohjeet: http://mmm.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/lomakkeet-ja-ohjeet