Yhteinen maaseudun tahtotila koottu julkilausumaan - kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma ojennettiin eduskuntaryhmille

Kuva otettu maaseutupolitiikan Puurobaari-tilaisuudessa, Eduskunnassa 11.12., kuvassa vasemmalta Virpi Harilahti-Juola, maaseutupolitiikan kansalaistoiminnan apulaispääsihteeri, kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd.), kansanedustaja Anders Norrback (r.), kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.), kansanedustaja Tiina Elo (vihr.), kansanedustaja Teemu Kinnari (kok.), valtiosihteeri Päivi Nerg (MMM), kansanedustaja Peter Östman (kd.), maaseutupolitiikan tutkimuksen apulaispääsihteeri Hilkka Vihinen, maaseutupolitiikan pääsihteeri Antonia Husberg, Nurmeksen kaupungin hallintojohtaja Leena Timonen, Nurmeksen kaupunkijohtaja Pasi Parkkinen, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti.

Valtakunnallisen Maaseutuparlamentin 2024 ja maaseutupolitiikan neuvoston yhteistä tahtotilaa ilmaiseva kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma ojennettiin eduskuntaryhmille Eduskunnassa 11.12.2024. Julkilausumalla kiinnitetään huomiota ajankohtaisiin maaseutualueita ja yhteisöjä koskeviin kriittisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joihin tarvitaan laajaa sitoutumista yhteiskunnan eri toimijoilta.

Aktiivisempi, vastaanottavampi ja turvallisempi maaseutu tehdään yhdessä!

Julkilausumassa peräänkuulutetaan toimia maaseudun infran ja peruspalvelujen säilyttämiseksi. Näin, jotta maaseudun yritykset ja yhteisöt voivat jatkossakin olla kasvattamassa Suomeen vaurautta ja hyvinvointia ja, että kasvu olisi kestävää ja oikeudenmukaista. Kansallinen maaseutupoliittinen julkilausuma on järjestyksessään kolmas.

Tilaisuuden avasi valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä. Julkilausuman ojensivat maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeristö yhdessä Maaseutuparlamentti 2024 -isäntäpaikkakunnan edustajien Nurmeksen kaupunginjohtajan Pasi Parkkisen ja hallintojohtaja Leena Timosen kanssa.

- Maaseutualueiden elinvoimakysymykset ovat kriittisiä taloudellisen huoltovarmuuden ja elintarvikehuollon näkökulmasta. Maaseudun taloudellinen toimeliaisuus ja sitä tukeva hyvinvointia lisäävä yhteisöllinen tekeminen vaikuttavat koko maamme talouteen. Päätöksistä syntyvät kerrannaisvaikutukset konkretisoituvat maaseudun arjessa, työssä ja yrittäjyydessä. Maaseutupolitiikan perusajatuksiin kuuluu, että hyvää maaseutupolitiikkaa tehdään yhdessä, valtionsihteeri Nerg totesi tilaisuuden avauspuheenvuorossa.

- Kysykää vaikeita kysymyksiä siitä, mitä esitykset ja esitetyt ohjelmat, tavoitteet ja toimet tarkoittavat maaseutualueilla ja vaatikaa maaseutuvaikutusten arviointia, kannusti maaseutupolitiikan pääsihteeri Antonia Husberg, julkilausuman ojentamisen yhteydessä.

- Muistakaa maaseutualueiden paikalliset yhteisöt ja yhdistykset, joilla on kriittinen merkitys maaseutualueilla, korosti, maaseutupolitiikan kansalaistoiminnan apulaispääsihteeri, Arto Pirttilahti, Suomen Kylät ry:stä.

Julkilausumassa korostetaan, että maaseutualueiden ihmiset, yhteisöt ja yritykset luovat hyvinvointia ja vaurautta koko maahan, kun arki ja elämä, työ ja yrittäjyys on sujuvaa. Sen mahdollistamiseksi julkilausumassa korostetaan lähipalveluperiaatteen vaalimisen tärkeyttä ja toimintaympäristöön soveltuvien palvelujen tarvetta.

Maaseutupoliittisen julkilausuman vastaanotti kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta edustaja Teemu Kinnari, sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta 2. varapuheenjohtaja Piritta Rantalainen, keskustan eduskuntaryhmän puolesta edustaja Hannu Hoskonen, vihreän eduskuntaryhmän puolesta edustaja Tiina Elo, vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä edustaja Veronika Honkasalo, ruotsalaisesta eduskuntaryhmästä edustaja Anders Norrback, Kristillisdemokraattisesta eduskuntaryhmästä edustaja Peter Östman. Kansanedustajat painottivat omissa puheenvuoroissaan poikkihallinnollisuuden tarvetta ja sitä, että maaseutujen asioita ja erityiskysymyksiä tulisi käsitellä kaikissa valiokunnissa. Puheenvuoroissa nostettiin esille opetuksen ja koulutuksen, kestävyyttä edistävien toimien, investointien sekä erilaisten maaseutualueiden erityispiirteiden tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeyttä.

Julkilausuma toimii huoneentauluna kaikille

Julkilausuma korostaa, että maaseudun kehittäminen vaatii päättäjiltä, asiantuntijoilta ja kaikilta toimijoilta, myös maaseudun asukkailta, itse ja yhteistyössä. Maaseudun tulevaisuus nähdään elinvoimaisissa, aktiivisissa ja kestävissä yhteisöissä, jotka osallistuvat taloudelliseen toimintaan ja kantavat vastuuta ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä, kun arki on sujuvaa.

Julkilausumassa nostetaan esiin muun muassa seuraavia asioita:

  • Tunne yhteisöön kuulumisesta on tärkeässä osassa maaseutualueilla. Eri ikäryhmien tarpeisiin ja ajatuksiin on tärkeää suhtautua kunnioittaen, kuunnellen ja osallistaen.
  • Lähikoulut: Tärkeä vetovoimatekijä, joka tarjoaa tilaa liikkumiselle ja harrastamiselle. Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus on varmistettava.
  • Infrastruktuuri: Huonokuntoiset tiet, puutteelliset tietoliikenneyhteydet ja puhelinyhteysongelmat vaativat kiireellisiä ratkaisuja. Infrastruktuuriin tulee panostaa niin, että se vahvistaa koko maan kriisinsietokykyä ja huoltovarmuutta.
  • Maankäyttö ja luonnonvarat: Paikallinen hyväksyttävyys ja maaseudun toimijoiden kuunteleminen on kriittistä kestävyyssiirtymässä ja erityisesti energiakysymyksissä.
  • Vihreä ja digitaalinen siirtymä: Tulee luoda uusia yritystoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa kriisinsietokykyä myös maaseutualueilla. Maaseutu ei ole resurssiperiferia!
  • Yhteisöjen yhteistyö: Vahvistaa maaseudun vetovoimaa ja kykyä vastaanottaa maahanmuuttajia ja maallemuuttajia. Kotoutumisen rakenteet on oltava kohdillaan.
  • Turvallisuus: Kyläturvallisuustoiminta tulee tunnistaa ja ottaa osaksi kokonaisturvallisuutta. Energia- ja ruokaomavaraisuus ovat tärkeitä ja siihen tarvitaan tekeviä käsiä, osaajia ja yrittäjiä maaseutualueille.
  • Lähidemokratia ja osallisuus: Kuntien, kylien ja hyvinvointialueiden välistä vuoropuhelua on vahvistettava. Poliittisten päätösten vaikutukset maaseutualueisiin on arvioitava ennakoivasti.
  • EU:n tuleva rahoituskausi: Maaseudun kehittämisen tavoite ja merkitys on keskeinen EU:n rahoituksessa. Suomen on aktiivisesti edistettävä myös edellisen kauden EU komission lanseeraaman maaseutuvision ja maaseutusopimuksen edistämistä.

Kutsu vastaanottamaan julkilausuman oli lähetetty kaikille eduskuntaryhmien puheenjohtajille ja pääsihteereille. Julkilausuma myös ojennettiin kaikille Puurobaariin osallistuneille kansanedustajille sekä avustajille ja eduskuntaryhmien asiantuntijoille ja jaetaan myös postitse kaikille kansanedustajille ja avustajille. Julkilausuma on luettavissa valtakunnallisen Maaseutuparlamentin nettisivuilta.

Lisätietoa julkilausumasta antavat:

Antonia Husberg, maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, p. +358 (0)29 516 2033.

Hilkka Vihinen, maaseutupolitiikan tutkimuksen apulaispääsihteeri, maaseutupolitiikan professori. Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, +358 (0)29 532 6633.

Arto Pirttilahti, maaseutupolitiikan kansalaistoiminnan apulaispääsihteeri, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja, puh. 040 686 2604.

Uutiskuva:

Kuva otettu maaseutupolitiikan Puurobaari-tilaisuudessa, Eduskunnassa 11.12., kuvassa vasemmalta Virpi Harilahti-Juola, maaseutupolitiikan kansalaistoiminnan apulaispääsihteeri, kansanedustaja Seppo Eskelinen (sd.), kansanedustaja Anders Norrback (r.), kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.), kansanedustaja Tiina Elo (vihr.), kansanedustaja Teemu Kinnari (kok.), valtiosihteeri Päivi Nerg (MMM), kansanedustaja Peter Östman (kd.), maaseutupolitiikan tutkimuksen apulaispääsihteeri Hilkka Vihinen, maaseutupolitiikan pääsihteeri Antonia Husberg, Nurmeksen kaupungin hallintojohtaja Leena Timonen, Nurmeksen kaupunkijohtaja Pasi Parkkinen, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti.